Blogi

Vésteinn Hafsteinsson, ihmemies

Hirmuinen on hyvien läntisten naapureidemme venymiskyky voimaa ja räjähtävyyttä vaativissa olympialaisten heittolajeissa. Ruotsalaiset ottivat yllättäen miestenkiekonheitossa peräti kaksoisvoiton ja äskeisessä moukarikisassa tuli norjalainen täydestä tuntemattomuudesta ja vaikka hän tässä vaiheessa jäi vielä hopealle, niin ottaen huomioon sen, että varsinkin moukarikilpailujen tulosluettelo tulee voimakkaasti elämään seuraavan kymmenen vuoden aikana, ennen kuin se saavuttaa lopullisen lainvoiman, saattaa Norja voittaa kultaa tässäkin lajissa.

 

Aiemmin olen esittänyt sitä, että K-P Kyrö valittaisiin maamme johtavaksi yleisurheiluvalmentajaksi, jolloin Suomi arvioni mukaan nousisi noin neljässä kuukaudessa maailman huipulle, mutta nyt esitän, että maamme johtavaksi yleisurheiluvalmentajaksi valitaankin islantilainen Vésteinn Hafsteinsson, jolla on vahvat näytöt. Hän on onnistunut hetkessä nostamaan valmentamansa tanskalaisen kuulantyöntäjä Olsenin, virolaisen kiekonheittäjä Kanterin, ruotsalaiset kiekonheittäjät Ståhlin ja Pettersonin sekä norjalaisen moukarinheittäjä Henriksenin maailmanhuipulle.

 

Suomen köyhällä Urheiluliitolla ei luultavasti ole varaa palkata islantilaista ihmemiestä, mutta uskon, että kansalaiskeräyksen turvin Halfsteinsson saadaan houkuteltua maahamme. Itsekin olen valmis lahjoittamaan viisi euroa käytettäväksi tähän tärkeään hankkeeseen, jos vain joku organisoi kansalaiskeräyksen. Itse jopa uskon, että pyylevyyteen taipuvaisten suomalaisten joukosta löytyy naapurimaita enemmän potentiaalisia heittolajien olympiavoittajia.

 

Wikipedia tietää kertoa Vésteinn Hafsteinssonista seuraavaa:

Vésteinn Hafsteinsson (s. 12. joulukuuta 1960) on islantilainen kiekonheittäjä, joka on urheilu-uransa jälkeen toiminut valmentajana.

Omalla aktiiviurallaan Vésteinnin paras saavutus kansainvälisistä arvokilpailuista on 1992 Barcelonan olympialaisten 11. sija. Hän osallistui vuosina 1983–1995 viidesti MM-kisoihin, mutta jäi joka kerta karsintoihin. 1984 Los Angelesin kisoissa Vésteinn jäi kiinni nandrolonin käytöstä[1]. Hänen ennätyksensä on vuonna 1989 Selfossissa heitetty 67,64.[2] Tulos säilyi Islannin ennätyksenä vuoteen 2020 asti.[3]

Aktiiviuransa jälkeen Vésteinn on valmentanut monia kiekonheittäjiä ja kuulantyöntäjiä. Vuosina 1997–2000 hän toimi kotimaansa Islannin yleisurheilun olympiajoukkueen päävalmentajana ja 2001–2002 Islannin yleisurheilun lajipäällikkönä. Vuosina 2003–2006 hän toimi Tanskan heittolajien päävalmentajana. Hänen henkilökohtaisia valmennettaviaan ovat olleet muun muassa tanskalainen kuulantyönnön moninkertainen arvokisamitalisti Joachim Olsen, virolainen kiekonheiton olympiavoittaja ja maailmanmestari Gerd Kanter[4] ja ruotsalainen kiekonheiton maailmanmestari Daniel Ståhl[3]. Vuosina 2007 ja 2008 Vésteinn valittiin Viron vuoden valmentajaksi[5].

 


Kommentit (0)



Mitalien tuplaantuminen

Johtavaa Urheiluliiton Herraa Jan Vapaavuorta haastateltiin painimolskin vierellä ennen Arvi Savolaisen ottelua, joka onkin hänelle sopiva haastattelupaikka, koska hänellä on rikosrekisteristä päätellen vankka kamppailu-urheilutausta ja Urheiluliiton Herra oli hyvin tyytyväinen Suomen kisamenestykseen.

 

Kovasti onkin maamme parantanut asemiaan kansainvälisellä urheilurintamalla, koska viime kesäkisoista Riosta Suomi sai vain yhden pronssin ja nyt on saatu jo kaksi pronssia, joten maamme urheilutaso on nyt kaksi kertaa parempi kuin edellisten kesäolympialaisten aikaan. Ja tiedä vaikka lisää menestystä olisi vielä tulossa, koska käsittääkseni vahva mitalitoivomme Lizzie Armanto ei ole vielä edes ollut tulessa lajissaan, jonka nimen päälle en nyt pääse ja jonkalajin nimeä en osaisi lausua, vaikka sen tietäisinkin.

 

Uskon, että lähes kaikki naapurimaamme seuraavat Suomen olympiamenestystä ihastusta ja jopa kateutta tuntien. Ruotsi, Norja ja Tanska tosin tulevat saamaan vielä aika monta kultamitalia lajeissa, joiden nimen tiedän ja osaan lausua ja sekä Viro että Latvia ovat jo saaneet kultamitalinsa, mutta tärkeää on havaita se, ettei näillä mailla ole ollut sellaista selvää eteenpäin menoa urheilumenestyksessä kuin Suomella, isiemme maalla.

 

Hieman ihmettelen sitä, miksi Suomessa pitää johtavaksi Urheiluliiton Herraksi valita aina joku persaukeinen poliittinen broileri. Minusta Suomessa pitäisi johtavaksi Urheiluliiton Herraksi valita vaikkapa pankkiiri Ari Lahti, joka nyt hukkaa rahojaan ylläpitämällä kallista jalkapallojoukkuetta sen sijaan, että rahoittaisi vaikkapa 20 lupaavan nuoren yksilöurheilijan harrastusta.

 

Suomessa ei nimittäin ole valtiojohtoista urheilu- ja dopingjärjestelmää, joka näyttää olevan toimivin tapa tuottaa olympiamenestystä, joten Suomessa on panostettava urheilun organisoinnissa yksityisten kapitalistien hyväntahtoisuuteen. Tietysti jos nykyinen punavihreä hallitus päättäisi siirtyä vaikkapa työllisyyspoliittisena toimena valtiojohteiseen urheilu- ja dopingjärjestelmään, uudeksi Uheiluliiton Herraksi olisi ilman muuta valittava entinen työläishiihtäjä K-P Kyrö, jonka uskon nostavan maamme urheilun maailman huipulle samalla tavalla neljässä kuukaudessa kuin SMP lupasi aikoinaan poistaa työttömyyden maastamme.


Kommentit (0)



Ympyräsuinen


Herrojen herkkuna pidetty ympyräsuisiin lukeutuva nahkiainen, joka elää tietääkseni ruumiita syömällä, elää meressä ja nousee vain silloin tällöin harvakseltaan jokiin kutemaan. Mutta poikkeuksiakin on, ja minulle on kerrottu, että tuossa ihan lähellä virtaavassa ojassa, jota kutsun Hapelähteen ojaksi, koska se virtaa kaunehimmilla kaarisilloilla varustetun Hapelähteen puiston läpi, olisi nähty nahkiaisen toukkia. Ne tuskin ovat sinne tyhjästä ilmestyneet, vaan kyllä ainakin minun varman mielipiteeni mukaan toukkien ilmestymiseen tähän ojaan tarvitaan myös aikuisia nahkiaisia.

 

Niinpä aina ruokapaikkaani ojan vartta kävellessäni tarkkailen, näkyisikö matalassa ja ainakin välillä sangen kirkasvetisessä ojassa nahkiaisia, mutta enpä ole nähnyt. Mutta tänä kesänä olen havainnut kymmenisen senttiä syvässä vedessä ahvenia, joka minusta osoittaa luonnon ihmeellisyyden, sillä vaikea uskoa, että ne olisivat ojaan nousseet Kallavedestä, sillä ojassa on esteinä keinotekoisia koskia ja välillä se kulkee pitkiä matkoja tunneleissa maan alla.

 

Ahvenia on sekä pieniä ja sitten vielä paljon pienempiä eli ilmeisesti tämän kesäisiä pikkuahvenien poikasia. Oma teoriani on, että kalat ovat ilmaantuneet vähävetiseen ojaan sorsien nokissa. Sorsia ojassa kahlailee runsaslukuisesti ja ehkä ahvenenkutua on kulkeutunut niiden nokissa ojan yläjuoksulle. Ihmeellinen on luonto.


Kommentit (0)



Kuukaupin pamaus

 Lähde SA-kuva

Lasse Lehtinen ja Seppo Hovi rupattelivat toissa iltana tv:ssä sota-ajan kulttuuri- ja viihdehistoriasta ja kertoivat senkin, miten Säkkijärven polkka pelasti Viipurin kaupungin suurtuholta. Kun suomalaiset valtasivat kaupungin 29.8.1941, alkoi siellä tapahtua merkillisiä räjähdyksiä, joita epäiltiin aluksi aikapommeiksi, mutta sitten keksittiin, että kyseessä olivat radiomiinat ja niiden häiritsemiseksi radiossa soitettiin Säkkijärven polkkaa kolmisen kuukautta. Ohjelmassa kunnia Viipurin pelastamisesta annettiin Säkkijärven polkalle, mutta se kulttuurihistoriallisesti arvokas tieto jäi kertomatta, että kyllä välillä radiossa soitettiin miinojen häiritsemiseksi Saariston Sirkkaakin.

 

Jo ennen Viipurin pamauksia pamahti Antreassa Kuukaupin sillalla radiomiina, joka surmasi peräti neljä suomalaisupseeria. Tunnetuin räjähdyksen uhreista oli Helsingin Yliopiston hallinto-oikeuden professori reservin majuri Tapio Tarjanne, joka oli toiminut mm. Urho Kekkosen väitöstilaisuuden vastaväittelijänä. Muut kuolleet olivat insinöörikapteeni Eino Karttunen, poliistarkastaja reservin luutnantti Toivo Kemppinen ja sotilasvirkamies Hugo Tolonen, joka siviilissä toimi tiemestarina.

 

Kuukaupin tuhoisa radiomiina oli kätketty sillan toiseen maapenkkaan ja niinpä suomalaiset suorittivat kaivauksia myös sillan toisen pään maapenkassa, vaikka sinne oli tutkimusten estämismielessä näyttävästi ulostettukin ja sieltä löytyi 600 kilon trotyylilataus, jonka radiokoneisto ei ollut toiminutkaan. Miinan purki silloinen pioneeriluutnantti Lauri Sutela, josta sittemmin tuli kenraali ja puolustusvoimain komentaja.

 

Asiantuntijat selvittivät, että radiomiinan toimintaa pystyi häiritsemään sopivilla musiikkiesityksillä ja sen jälkeen Säkkijärven polkkaa ja Saariston Sirkkaa soitettiin niin kauan, että uskottiin miinojen paristojen kuluneen loppuun. Viipurissa kuitenkin räjähti 17 latausta, mutta esimerkiksi vieläkin pystyssä oleva Viipurin vesitornin 27 miinaa jäi räjähtämättä. Yhteensä Viipurista löytyi trotyylipanoksia 4325 kiloa, joten pahaa jälkeä ne olisivat räjähtäessään tehneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa kaupungissa. 

 

Itse kävelin muutama vuosi sitten jo käytöstä poistetulla Kuukaupin sillalla ja jo silloin se oli sen verran huonossa kunnossa, että epäilen sen tulevaisuudessa vielä vaativan lisää kuolonuhreja.


Kommentit (0)



Voi itku

Varsinkin yleisurheilu tarjoaa järkyttävän suuria tunne-elämyksiä. Tänään minua ilahdutti se, että tv-selostaja pillahti onnesta itkuun, kun Suomen tyttö pääsi juoksukilpailuissa melkein loppukilpailuun. Sinne hän olisi selvinnyt, mikäli olisi sijoittunut välierässä pari sijaa paremmin. On hyvä, että tunneköyhänä pidetty suomalainenkin mies osaa itkeä.

 

Tapaus palautti mieleeni ensimmäiset kristallin kirkkaasti muistamani yleisurheilun arvokisat, joita radiosta kuuntelin Pekka Tiilikaisen ja Paavo Noposen selostamina. Kyseessä olivat Budabestin yleisurheilun EM-kilpailut, jotka menivät Suomelta, isiemme maalta, vallan poskelleen. Yhtään mitalia ei tullut. Jostain syystä maamme valmennustietous ei silloin ollut ajan tasalla. Budabestin aiheuttaman kriisin jälkeen Suomessakin alettiin noudattaa samoja menetelmiä kuin muualla, ja niinpä muutama vuosi myöhemmin Suomi voitti Neuvostoliiton, jota pidettiin maailman johtavana urheiluvaltana, maaottelussa Sotshissa ja maaottelun jälkeen uusien valmennusmenetelmien lisäämällä tarmolla urheilijamme jaksoivat vielä hajottaa sikäläisen hotellinkin.

 

Budabestin kisojen viimeinen laji, josta odotettiin kipeästi kaivattua mitalia, oli keihäänheitto. Kun olympiavoittaja Nevalakin epäonnistui viimeisessä suorituksessaan ja jäi neljänneksi, pillahti Tiilikais-Pekka itkuun ja alkoi muistelemaan muita kansamme kärsimyksiä, varsinkin Talvisotaa, vaikka minusta siitä tapauksesta oli kulunut jo ikuisuus, kuten olikin, eli jo 26 vuotta. Muuten Estonian uppoamisesta on nyt kulunut saman verran ja tuntuu, että se tapahtui eilen.

 

Iltasanomat kertoi kisojen jälkeen, että syy keihäsmiesten epäonnistumiseen oli, että Kinnunen ja Nevala oli nähty kilpailua edeltävänä iltana yökerhossa. Maineensa menettäneet keihäshirmut eivät purematta nielleet valeuutista ja kun he samana syksynä törmäsivät Olympiastadionin pukuhuoneen käytävällä kyseisen jutun kirjoittaneeseen toimittajaan, vaativat he uutiseen oikaisua Pauli Nevalan muistelmien mukaan niin, että Jorma Kinnunen, joka ei ole kovin pitkä mies, nosti kiukuspäissään toimittajan kravatista ilmaan. 

 

Ainakin sillä kertaa hillitymmin käyttäytynyt Nevala yritti rauhoitella tilannetta ja pyysi, että Kinnunen olisi laskenut miehen alas, mutta Kinnunen vain tokaisi, ettei hänellä ole mitään kiirettä sätkyttelijän alaslaskemiseen, koska yökerhojen avautumiseen oli vielä aikaa. Keihäshirmujen oikaisupyynnön johdosta, Ilta-Sanomat myönsi kirjoittaneensa perättömiä, tosin päällekarkauksen kohteeksi joutunut toimittaja kertoi olleensa oikaisuun pakotettu.

 

Tosin toinenkin versio tapauksen kulusta on olemassa. Sen mukaan keihäskaksikko olisi nostanut toimittajan roikkumaan pikkutakistaan pukuhuoneen naulakkoon ja kun tämä varttitunnin roikkumisen jälkeen oli luvannut oikaista perättömät uutisen, olisi hänet autettu alas.

 

 

Mielestäni jonkun itsensä pöhköksi lukeneen urheiluhistorian dosentin olisi selvitettävä tapahtumien todellinen kulku.

 


Kommentit (0)



1-5 / 4890 Seuraava sivu >>