Blogi

Agitaattori Puntarpää

Ilmari Kiannon Punainen viiva -kirjan agitaattori Puntarpään persoona on minua kiehtonut. Nykyaikanakin toivoisi harmaata poliittista keskustelua värittävän jonkun pöydällä tanssivan Puntarpään. Mutta ei ole muutosvoimilla marssittaa esiin uutta Puntarpäätä. Jussi Halla-ahon, Lee Anderssonin tai Pekka Haaviston levittämä kuivakas poliittinen sanoma ei sytytä samalla tavalla kuin Puntarpään sanoma. Timo Soinissa on jotain samaa, mutta hänen ketteryytensä ei riitä pöydällä tanssimiseen.

 

Luin juuri Tieto-Finlandialla palkitun Seppo Aallon kirjan Kapina tehtaalla ja siitä selviää, että Puntarpäällä oli aikoinaan selvä esikuva, eli Juho Viheriälaakso, joka kiersi sosialidemokraattien vaalipuhujana Kainuussa ensimmäisten eduskuntavaalien alla. Jostain mies ilmestyi pian kapinan alkamisen jälkeen innostamaan joukkoja myös Kuusankoskelle ja samalla tavalla hän myös katosi jonnekin vähän ennen kapinan kukistumista.

 

Samalla katosi myös kahden kassan rahat, sillä oikeasti Viheriälaakso ei ollut mikään aatteellinen työväenliikkeen mies, vaan vallan oikeudessa tuomittu huijari, joka käytti ilmiömäisiä puhujanlahjojaan poliittisen toiminnan lisäksi myös ihmisten huijaamiseen. Työväenlehdistökin oli varoitellut lukijoitaan miehestä, mutta Kuusankoskelle asti tieto ei ollut kiirinyt.  

 

Wikipedia väittää, että Juho Viheriälaakso olisi kadonnut kapinan jälkiselvittelyissä, mutta Seppo Aallon mukaan näin ei tapahtunut, vaan tämä eli Suomessa vuoteen 1928 asti, johon tiedot miehestä päättyvät. Mies asui 920 -luvun Riihimäellä ja hän yritti saada sosialidemokraattisista järjestöistä töitä ja kiersi työväentaloja agitoimassa kommunisteja vastaan.

 

Jonkun itsensä pöhköksi lukeneen lisenssin tulisi laatia tohtorin väitöskirja aiheesta Juho Viheriälaakson elämä ja teot. Oma arvaukseni on, että mies loikkasi pula-aikana itärajan yli ja niinpä KGB:n arkistot saattaisivat kertoa miehen lopullisen kohtalon.  

 

Agitaattori Puntarpään puhujanlahjoihin voi tutustua tästä linkistä; Matti Kassilan elokuva Punainen viiva on yksi niistä harvoista vanhoista elokuvista, joita pystyy vieläkin katsomaan myötähäpeää tuntematta:

https://www.youtube.com/watch?v=wFwp2vvrdy0

 


 

 


Kommentit (0)



Bosnia-Herzegovinan urhea taistelu

Urheasti taistelivat piskuisen ja köyhän Bosnia-Herzegovinan pojat suurta ja rikasta Suomea vastaan, kun maat kohtasivat toisensa eilen koripalloilun merkeissä. Vasta ihan pelin lopussa ehtyivät Balkanin poikien voimat ja Suomen monikansallinen joukkue voitti vaivoin.

 

Hämmästyttävä oli bosniaherzegovinalaisten peliesitys. Maassa on elintaso Afrikan luokkaa, asukkaita on vain 3,8 miljoonaa ja valtio jakaantuu ainakin kolmeen väestöryhmään, jotka reilut 20 vuotta sitten tappoivat toisiaan kasapäihin, niin siitä huolimatta sen koripallomaajoukkue melkein voitti Suomen maajoukkueen, joka on maailman 21. paras.

 

En tunne tarkkaan tilannetta, mutta luulen, etteivät Bosnia-Herzegovinan eri väestöryhmät mahdu samaan maajoukkueeseen, vaan epäilen, että eilinen ryhmä oli kasattu islaminuskoisista bosnialaisista, joka on kansallisuuksista suurin, noin puolet maan asukkaista on bosnialaisia. 31 % on serbejä ja 17 % kroaatteja. 6 % pitää itseään jugoslaaveina.

 

Vähän aikaa sitten oli televisiossa dokumenttiohjelma eräästä Bosnia-Herzegovinan koulusta, jossa rakennus ja piha oli jaetta aidalla bosnialaisten ja kroaattien kesken eikä näillä osapuolilla ollut mitään muuta kanssakäymistä keskenään kuin kerran vuodessa pelattu jalkapallo-ottelu.

 

Vaikka Bosnia-Herzegovina on pieni ja köyhä on sillä kuitenkin varaa elättää 140 ministeriä ja 700 kansanedustajaa. Niinpä valtion budjetista kuluu 40 % hallintoon. Suomen onneksi valtion tukea tuskin liikenee koripalloon.


Kommentit (0)



Digitalisaatio ja globalisaatio


Luin tuossa Pekka Vahvasen synkän kirjan Kone kaikkivaltias - kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken arvokkaan ja lukukokemus oli vaikuttava. Itsekin epäilen, että piru on irti, kunhan robotit reilun kymmenen vuoden kuluttua ohittavat ihmisen älyssä ja jatkavat sitten älyllistä kasvuaan siten, että ero ihmisjärkeen kasvaa noin valon nopeudella.

 

Vahvanen on sitä mieltä, että tulevaisuuden ennustaminen käy entistä vaikeammaksi sen jälkeen, kun tietokoneet ovat ihmistä fiksumpia. Itse kuitenkin rohkenen ennustaa, että ainut varma asia on se, että superälyä aletaan käyttää myös kaikenlaisen ilkeyden tekemiseen. Niinpä olen sitä mieltä, että seuraavissa eduskuntavaaleissa pääteemaksi olisi otettava se, että ainakin osa ihmiskunnasta siirretään pikaisesti turvaan avaruuteen ja toinen osa syvälle peruskallioon, jotta älyllisen elämän jatkuminen turvataan.

 

Helsingin matkallani opin sen, että myös globalisaatio näyttää tuhoavan kaiken arvokkaan. Niinpä kansallisromanttinen rautatieaseman Eliel, joka oli nuoruudessani hieno sivistynyt paikka, jonka seiniä koristivat kalevalaiset maalaukset, on muuttunut hyvin kansainväliseksi pikaruokaketjun osaseksi, jossa lättähattunuoriso ahmii paperitötteröistä sormin rasvassa paistettuja lohkopottuja pipot päässä.


Kommentit (0)



Kekkosen kalju

Männä viikolla oli Kuopio klubilla tilaisuus, jossa aiheena oli Helsingin Sanomien suhde presidentti Kekkoseen.  Kekkosen uran alkuaikoinahan hänen suhteensa Helsingin Sanomiin oli viileä, mutta lopulta maan valtalehti tunnusti realiteetit ja välit paranivat. Ne paranivat sitten siinä määrin, että lehti vaikeni isänmaan edun vuoksi maan päämiehen heikkenevästä terveydestä.

 

Kuulinpa ihan uuden tapauksen Kekkosen aivotoiminnan heikentymisestä. Nimittäin presidentti arvosti Kalle Pääataloa suuresti ja kutsui hänet kesällä 1980 vieraakseen linnaan. Päätalo suhtautui kutsuun siihen kuuluvalla vakavuudella ja piti tilaisuudessa huolella valmistellun puheen, jonka lopuksi hän ojensi presidentille Kalle Päätalo -mitalin, johon oli kaiverrettu kirjailijan kuva.

 

Kekkonen pyöritteli lahjaa aikansa ja ihmetteli sitten, että "missä kalju". Hän siis luuli, että mitalissa olisi ollut hänen oma kuvansa. Saattaa tietysti olla, että näkö teki vanhalle miehelle tepposet, koska nuori Kekkonen muistutti kasvonpiirteiltään aika paljon nuorta Päätaloa. Tai saattoihin kyseessä olla myös presidentillinen huumori, kun hän huomasi yhdennäköisyytensä kirjailijaan.

 

Muuten tilaisuudessa kerrottiin, ettei Kari Suomalainen saanut Hesarista potkuja rasismin, kuten yleisesti luullaan, vaan EU -vastaisuuden vuoksi. Helsingin Sanomat päätti aikoinaan, että Suomen on liityttävä Euroopan Unioniin ja että Mauno Koivisto on Ahti Karjalaista parempi valinta presidentiksi.


Kommentit (0)



Vanhuus

Vaikka elintasoni ja elämäntapani on hyvin samanlainen kuin Pentti Linkolalla, niin tuomitsen miehen mielipiteet jyrkästi. Linkola on esimerkiksi sillä kannalla, että iso osa ihmisistä pitäisi lyödä lihoiksi, koska meitä on ihan liikaa. Vastustan moista ajatusta jyrkästi ja korkeintaan voin harkita pakkotilanteessa tyttövauvojen sterilisoimista, jos muu ei kerta kaikkiaan auta Telluksen pelastamiseksi.

 

Tunnen kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä myötätuntoa Penaa kohtaan ja niinpä Iltalehden nettisivulla alla oleva Linkolan haastattelu, saa minut kuitenkin hyvin surulliseksi, vaikka elämän perusasioissa olen hänen kanssaan täysin eri mieltä. Jo kirjailija Astrid Lindgren totesi, että vanheneminen on pelkästään paskamainen asia ja Linkola tuntuu olevan samaa mieltä.

 

Itsekin alan nyt pelätä vanhuutta. Luulen, että tämä pohjoismainen hyvinvointivaltio ajetaan alas kansainvälisen kilpailukyvyn nimissä ja minut myydään joskus parin vuosikymmenen kuluttua Kuopion torilla ruotuvaariksi vähiten tarjoavalle. Kai tässä pitää ruveta jo pahkakuppia vestämään, jolta käsin sitten syön jossain nurkassa vetisen pottumaitoni.

 

Muuten videolla Linkola esittää estoitta täysin palkein yksinlaulua. Esityksessä syvä tunne korvaa täysin puuttuvan taiteellisuuden. Ei uskoisi, että Penan esi-isä on säveltänyt Savolaisten laulun.

 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0b82ee97-583f-4b22-854e-39082c38b01e

 


Kommentit (0)



<< Edellinen sivu 6-10 / 3926 Seuraava sivu >>