Blogi

August Ahlqvist - Aleksis Kiven vainooja

Olen aina luullut, että Kuopiossa syntynyt professori ja Helsingin Yliopiston kansleri August Ahlqvist vainosi Aleksis Kiveä tämän alhaisen syntyperän vuoksi. Olihan Kiven isä vain pelkkä kraatari; tosin monet tutkijat ovat sitä mieltä, ettei kraatari voi siittää Kiven kaltaista neroa, vaan että Kivi olisi lähellä asustaneen aatelismies Adlercreutzin alulle panema.

 

Käsitykseni asiasta muuttui, kun luin Teemu Keski-Sarjan Aleksis Kiven elämänkertomuksen. Totuus on nimittäin se, että menestynyt tiedemies Ahlqvist oli yksi kuopiolaisen palvelijattaren viidestä aviottomasta lapsesta. Myös palvelijatar itse oli ns. äpärä, kuten asia siihen aikaan ilmaistiin.  Keskisarjan mukaan Kuopion kaltaisessa pikkukaupungissa ilmeisen vapaamielistä palvelijatarta hieman huomauteltiin seksuaalisesta vapaamielisyydestään.

 

Äpärätausta ilmeisesti jätti jälkensä professori Ahlqvistiin, koska hän nuoruuden päiväkirjassaan vakuutti vielä kostavansa kiusaajilleen. Tosin hän päätti olla kostossaan jalo. Epäilen, ettei hän ainakaan Aleksis Kiven tapauksessa muistanut päiväkirjassa annettua lupaustaan.

 

Keskisarjan mukaan Ahlqvist ei kuitenkaan ollut ihan tavallinen rahvaanlapsi, vaan hänen uskotaan olleen vänrikki Johan Nordenstamin siittämä. Vänrikki ei pysynyt koko ikäänsä vänrikkinä, vaan hänestä tuli kypsemmällä iällä kenraali, suuriruhtinaskunnan pääministeri ja yliopiston varakansleri. Tällä asialla voi olla merkitystä hänen äpäräpoikansa menestykseen urallaan.

 

Aatelismieheksi siis paljastui lopulta August Ahlqvistkin. Samaahan epäillään myös hänen kiusaamastaan Aleksis Kivestä. Eräät tutkijat yrittivät tehdä aatelistaustaisen myös turhaan unohdetusta nerosta Joel Lehtosesta, jonka äiti oli savolainen kylähuora. Siitä asiasta Säämingin Haukiniemen asukkaat tuohtuivat ja vakuuttivat, että kyllä Joel on siitetty ihan kyläläisten toimesta.


Kommentit (0)



Tiitinen

Entinen Suojelupoliisin päällikkö ja myös entinen eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen on vanhan hyvän ajan leppoinen herrasmies, mikäli on yhtään uskominen hänen äskettäin ilmestynyttä muistelmakirjaansa Tiitinen - vakoilijoita ja veijareita. Ja miksi ei olisi uskominen. Teoksen nimi on Tiitinen - vakoilijoita ja veijjareita.

 

Leppävirran suuri poika Seppo Tiitinen on ollut hyvä ja uskollinen virkamies, joka tehnyt mittavia palveluksia isänmaalle. Suopon päälliköksi hänet valittiin kypsässä 28 -vuoden iässä ja siinä yhteydessä hän sai kuvaavan lempinimensä "Isi" Tiitinen. 

 

Luulisi, että maamme vastavakoilun entisellä päälliköllä olisi kerrottavana paljon likaisia ja ihan täystuhmiakin juttuja varsinkin suomalaispoliitikoista, mutta Tiitisellä ei niitä liiemmälti ole. Tai sitten hän vaikenee kuin muuri virkasalaisuuksistaan, joka perusteltua onkin. Varmaan muistamattomuuskin alkaa ikämiestä vaivata, koska ns. Tiitisen listaltakaan hän ei saa mieleensä yhtään muuta nimeä kuin Tiitisen.

 

Suojelupoliisin päällikkönä hän varmasti tunsi epäilyttävien kansalaisten taustat hyvin, mutta edes Taisto Sinisalosta ei löydy mitään kielteistä, vaan pikemminkin päinvastoin. Kun Tiitinen oli eduskunnan valtuuskunnan mukana esittelemässä joissain Lähi-Idän maissa, joissa demokratia ei kovin hyvin toimi, Suomen parlamentaarisen demokratian toimivuutta, oli Taisto Sinisalo ensimmäisenä korostamassa sikäläisille suomalaisen systeemin hyvyyttä.

 

Yhden pikkuisen ilkeän jutun Tiitisen kirjasta onneksi löysin. Nimittäin eduskunnan silloinen puhemies Kokoomuksen Riitta Uosukaisen ja joskus ministerinäkin toimineen Keskustan Tytti Isohookana-Asunmaan henkilökemiat eivät täysin kohdanneet ja muistelmissaan Uosukainen vertasi Isohookana-Asunmaata kalkkarokäärmeeseen. Tiitisen mukaan ainakin jotkut irvileuat epäilivät kalkkarokäärmeen loukkaantuneen vertauksesta.


Kommentit (0)



Autuaankannas

 Autuaankannas ei ole maailman kaunein paikka, mutta paikannimenä se on maailman kaunein. Tämä kannas sijaitsee juuri Karttulan ja Suonenjoen välisen tien puolimatkassa, ja niinpä se on hyvä taukopaikka satunnaiselle matkailijalle.

 

Autuaankannas ei siis ole maamme kaunein maisema, kuten jo aimmin totesin  - kyllä vaikkapa Puumala, Punkaharju ja Pulkkilanharju sen hakkaavat, jos kansalta kysyttäisiin. Kuitenkin Sisä-Savon paikoista se on maisemallisilta arvoilta ykkönen. Satunnaisen matkailijan kannattaa tarkastaa asia käymällä paikanpäällä. Samalla kannattaa myös kävellä polkua pitkin kannaksen viereisen pitkän ja kapean Lintuniemen kärkeen. Sieltä avautuu vaikuttava näkymä.

 

Kesäisin Autuaankannaksella toimii hyvä kahvikioski, josta voi ostaa vaikkapa munkin ja kahvin, joita nauttien voi seurata luonnon suurta kirjaa. Itsekin bongasin joskus Virmasvedellä uiskentelevan valtavan koskeloparven. Näitä lintuja oli peräti tasan ventti eli 21 kpl. Ne olivat lyöttäytyneet yhteen kalastelemaan ja uskoivat näköjään joukkovoimansa turvin parhaiten selviävänsä olemassaolon taistelussa. Ihmeellinen on luonto.

 

Autuaankannas -nimen alkuperää en osaa selittää. Ainakin yksi autuaaksi luokiteltava ihminen on tiettävästi näillä main joskus asunut, koska merkittävän uskonnollisen ajattelijan Paavo Ruotsalaisen tytär vallan Nilsiästä asti muutti miniäksi Pentti Korhosen taloon, joka on sijainnut jossain näillä main.


Kommentit (0)



Kekkosen suvun maisema

 Hulppea on syksyinen näkymä Suonenjoen Mustolanmäeltä. Mustolanmäki on sikäli merkittävä paikka maamme historiassa, että presidentti Kekkosen suvun ensimmäinen rekisteröity edustaja tavattiin tältä mäeltä. Virallisessa historiankirjoituksessa puhutaan hieman harhaanjohtavasti, että ensimmäinen Kekkonen olisi tavattu Pieksämäellä ja sikäli tieto on oikea, että aikoinaan tämä osa Suonenjoesta kuului Pieksämäkeen.

 

Kekkoset olivat liikkuvia kaskiviljelijöitä ja joku suvun edustaja asui Kärkkäälässäkin. Luulen, että paikannimi Kekkosenkallio voi periytyä tältä ajalta. Kekkoset kävivät viljelemässä kaskea myös Rieponlahden suunnalla Käpysalon saaressa, jossa samalla asialla liikkuivat todennäköisesti myös tulevan Kainuun Sanomien päätoimittaja Jussi Kukkosen esi-isät. Myöhemmin päätoimittaja Kukkonen edesauttoi Urho Kekkosen presidenttitietä luomalla myytin savutorpan pojasta, vaikka minusta Lepikon torppa on enemmänkin vauraan puoleinen kartano.

 

Kukkos-Jussikin oli urheilumiehiä aikoinaan, mutta nyt on syytä korjata eräs väärinkäsitys. Jonkun suuren urheilutapahtuman 100 metrin loppukilpailuun selvisivät alkuerien voittajat Kekkonen, Kukkonen, Kokkonen ja alkuerien paras kakkonen. Tarinassa mainittu Kukkonen ei ollutkaan toimittaja Jussi Kukkonen, vaan tulevan tv-toimittaja Anssi Kukkosen isä Rietu.


Kommentit (0)



Globalisaatio ja huuhkajat

Huuhkajiksi kutsuttu Suomen jalkapallomaajoukkue jatkaa upeita peliesityksiään. Eilen kaatui vuoden 2004 Euroopan mestari Kreikka lähes näytöstyyliin. Suomen keskeiset vaikuttajayksilöt olivat afrikkalaistaustaiset hyökkääjät, jotka tekivät joukkueen molemmat maalit.

 

Glen Kamarasta  saattaa hyvinkin tulla maamme kaikkien aikojen menestyksekkäin jalkapalloilija. Hänen vanhempansa ovat Sierra Leonesta. Pyry Soirin isä on namibialainen vapaustaistelija. Hänestäkin voi tulla vielä huippupalloilija, kunhan oppii syömään edes hieman roskaruokaa. Tilastojen mukaan hän on 183 cm pitkä ja painaa 63 kilogrammaa, joten häntä ei voi vielä käyttää peleissä, joissa tuulee kovasti.

 

Suomen maalivahti Lukas Hradecky, joka on pelannut Kansojen liigassa ennätysmäiset perättäiset neljä nollapeliä, on taustaltaan slovakialainen. Myös hänen kaksi keskikentällä pelaavaa pikkuveljeään on vähää vaille maajoukkuetasoa ja nähtäväksi jää, koska kolme Hradeckyä nähdään Suomen maajoukkueessa.

 

Lopuksi toivon, että huumekohusta kärsinyt Roman Jeremenko, joka ennen sekoiluaan oli yksi Venäjän liigan parhaista, huolitaan vielä huuhkajiin. Sitten alankin odotella innokkaasti seuraavia EM-kisoja, koska siellä voidaan nähdä todellinen yllätysmestari. 


Kommentit (0)



1-5 / 3877 Seuraava sivu >>