Blogi

Suhteellisuudentaju

Suomalaiset ovat viimeaikaisten tapahtumien johdosta järkyttyneitä, joka ymmärrettävää onkin, mutta suhteellisuudentaju on syytä säilyttää. Niinpä kannattaa muistaa, että viimeisten tilastojen mukaan Suomessa kuoli vuoden aikana alkoholin vuoksi 1500, itsemurhien 731, liikenneturmien 220 ja henkirikosten 150 ihmistä.

 

Lisäksi nyt kannattaa muistaa myös vuoden 2009 Sellon veriteot, joiden vuoksi menehtyi kuusi ihmistä. Niitä murhia ei jostain syystä luokiteltu terroriteoksi. Wkipedia kertoo tapauksesta seuraavaa:

 

Sellon ampumavälikohtaus tapahtui Espoon Leppävaarassa sijaitsevan kauppakeskus Sellon Prisma-myymälässä 31. joulukuuta 2009 noin kello 10. Välikohtauksessa kuoli neljä Prisman työntekijää. Lisäksi ampuja surmasi espoolaisessa yksityisasunnossa entisen naisystävänsä, jota poliisi pitää iskun pääasiallisena kohteena, ja lopuksi itsensä. Poliisi epäilee, että tapahtumien motiivina olivat ampujan ja hänen entisen naisystävänsä väliset ihmissuhdeongelmat, sillä mikään ampujan taustassa ei viittaa uskonnolliseen tai poliittiseen aktiivisuuteen. [1]

 

Tapahtumien kulku

Poliisi sai ilmoituksen ampumistapauksesta kello 10.08. Kauppakeskuksen kaikki asiakkaat evakuoitiin ja alue eristettiin. Poliisi etsi ampujaa kauppakeskuksesta ja sen lähialueilta. Poliisi kielsi junien pysähtymisen Leppävaaran asemalla. Matkustajien tuli kiellon aikana käyttää Kilon tai Mäkkylän asemia. Junien pysähtymiskielto purettiin kello 15.41.[2]

 

Tekijä

Poliisin mukaan ampujaksi epäilty oli vuonna 1966 Mitrovicassa syntynyt Ibrahim Shkupolli. Hän oli Kosovon albaani, joka oli tullut Suomeen pakolaisena. Asuessaan 1990-luvulla useita vuosia Mikkelissä hänet tuomittiin muun muassa liikennerikkomuksista ja pahoinpitelyistä.[3] Shkupolli oli tuomittu myös pahoinpitelystä vuonna 2001, ampuma-aserikoksesta vuosina 2004 ja 2007 sekä useisiin lähestymiskieltoihin nyt kuollutta entistä naisystäväänsä kohtaan, johon hänellä oli ollut 18 vuotta kestänyt suhde.[4][5] Lisäksi hän on ollut keskusrikospoliisin tutkittavana laittoman maahanmuuton järjestämisestä.[6] Uusimmat rikosepäilyt ainakin kahdesta petoksesta ja laittomasta uhkauksesta olivat ennen tätä ampumistapausta menneet Espoossa syyteharkintaan.[4] Shkupolli oli hakenut Suomen kansalaisuutta mutta ei ollut saanut sitä rikollisen taustansa takia.[7]

 

Poliisi sai heti ampumistapauksen jälkeen käyttöönsä tavaratalon valvontakameran nauhan, jolta voitiin seurata kaikkien ampumisten tapahtumakulku. Poliisi pystyi tämän vuoksi heti aloittamaan teosta epäillyn etsinnät.[8]

 

Poliisin mukaan Shkupolli surmasi neljä uhreistaan laittomasti hallussaan olleella 9 mm:n kaliiperisella CZ 75 –pistoolilla.[9][10][11] Ampumisessa käytetty ase oli anastettu Norjasta vuoden 1990 kesällä aseliikkeeseen tehdyn murron yhteydessä.[9] Aseen kerrotaan olevan "yleinen eri maiden armeijoiden ja poliisilaitosten palveluskäytössä". Asetyyppiä tiedetään liikkuvan paljon myös laittomilla asemarkkinoilla.[12] Ensimmäisen uhrinsa, asunnosta löydetyn naisen, hän surmasi teräaseella raa’aksi ja julmaksi kuvaillulla tavalla.[13][14]

 

Surmansa saaneet

 

 

Poliisi vahvisti kuuden henkilön saaneen surmansa. Näistä neljä oli miehiä ja kaksi naisia.[15] Yksi uhreista oli ampumisista epäilty itse. Muiden surmansa saaneiden henkilöllisyyttä ei heidän omaistensa pyynnöstä ole julkistettu.[16]

 

Shkupollin entinen naisystävä löydettiin samana päivänä kello 11.50 surmattuna asunnostaan.[15][17] Poliisin mukaan hänet oli surmattu ensimmäisenä.[18]

 

Kauppakeskuksessa surmattu 45-vuotias nainen oli Prisman henkilökuntaa ja 27–40-vuotiaat miehet Prisman esimiehiä.[15][8] Shkupollin arvellaan tavoitelleen kauppakeskuksessa kohteekseen miestä, jota hän epäili entisen naisystävänsä uudeksi kumppaniksi.[19] Tekojen motiivina saattoi olla myös kosto siitä, että henkensä menettäneet olivat estäneet ampujaa pääsemästä myymälään. Poliisi pitää mahdollisena sitä, että yksikään surmansa saaneista ei ollut valikoitunut tekijän kohteeksi sattumanvaraisesti.[8] Keskusrikospoliisin tekemän esitutkinnan mukaan kaikki uhrit kuolivat heti saamiinsa vammoihin.[20]

 

Kello 14.10 poliisi löysi Shkupollin kuolleena tämän Espoon Suvelassa sijainneesta asunnostaan, jossa hän oli ampunut itsensä.[21][15]




 


Kommentit (0)



Koivulahden murhenäytelmä

Eilen tuli tv1:n Muisti-sarjassa ohjelma vuonna 1961 sattuneesta Koivulahden lentoturmasta, jossa kuoli 25 ihmistä. Se on Suomen tuhoisin lento-onnettomuus. Itse olin tuolloin neljävuotias, mutta niin vain minulla on hämärä muistikuva tapahtuneesta.

 

Koneen lentäjä ja perämies eivät olleet juovuksissa, vaan pikemminkin kännissä kuin käet ja se lienee ollut turman perussyy, vaikka muutkin asiat saattoivat olla tapauksen taustalla. Olen joskus lukenut Finnairin virallisen historiikin ja siinä kerrottiin, että sodan jälkeen lentäjät eivät olleet mitään vesipoikia. Tavallaan sen ymmärtää, vaikka ei sitä tietysti voi hyväksy, koska sen ajan vehkeillä ei uskaltanut ihan selvin päin lennellä. Suunnistaminenkin oli sitä, ellen ihan väärin muista, että sulatettiin kahdella sormella sivuikkunan jääpeitteeseen silmänreiät ja yritettiin niistä tähystää alla olevien rautatieasemien nimikylttejä.

 

Koivulahden onnettomuuden tutkimuksissa selvisi, että Koivulahden turmakoneen kolmihenkinen miehistö yöpyi Kokkolassa eivätkä he jaksaneet pitäytyä päihteettömään elämään.  Koneen kapteeni ja koneen perämies jäivät viettämään Aeron toimiston virkailijan kanssa iltaa Kokkolan Seurahuoneelle. Illan aikana he nauttivat kolmistaan 16 pulloa olutta, 7 grogia giniä ja pullon konjakkia. Illanvietto kesti kello kahteen saakka yöllä.   

 

Eilisestä ohjelmasta ihmettelin sitä, ettei siinä mainittu mitään siitä onnettomuuden syystä, jonka oma tutkimusryhmämme Heinolan kaupungin kahvipöydässä saimme selville neljäkymmentä vuotta tapahtuneen jälkeen. Eräs silloinen työkaverini oli ollut nuornamiesnä ensimmäisten joukossa tapahtumapaikalla. Siellä oli ollut vallalla näkemys, että kokenut lentäjä oli pimeässä erehtynyt pitämään korkeajännitelinjaa kiitoratana. Lentäjän virhearviointiin on saattanut vaikuttaa se, että lentäjä oli ottanut aika paljon rohkaisua ennen lentoa, mutta sitä eivät onnettomuuden todistajat silloin tienneet. Hänellä oli veressä alkoholia ainakin kahden promillen verran.

 

Dokumenttiohjelman Koivulahden murhenäytelmästä voi katsoa tästä linkistä:

https://areena.yle.fi/1-1730444?autoplay=true 

 


Kommentit (0)



Maaherran residenssi


Vaikka olen blogillani usein kertonut Kakkisen Ollista, niin enpä ole enennen hänen virka-asuntonsa, eli hienosti sanottuna residenssin, kuvaa, julkaissut, mutta korjaan nyt sen puutteen. Olli toimi ainakin hyvän tarinan mukaan Kakkisensalon maaherrana, joka valvoi sitä, että Suomen valtakunnan lainsäädäntöä ainakin soveltuvin osin noudatettiin hänen valvontapiirissään.

 

Puhutaan että tuon edelleen pystyssä olevan Ollin mökin vaha puoli olisi peräti 1700-luvulta. Vaikka olen enemmänkin humanisti enkä rakennustekniikan erityisasiantuntija, niin epäilen, että tuo peltikatto on nuoremmalta ajalta. Mökki on tavallaan suojelukohde, koska nykyään rakennuksen pihapiirissä keskellä laajaa erämaata on ilmoitus kameravalvonnasta, joka perusteltua onkin. Toivottavasti nykyinen mökin omistaja Jouhtenisen metsästysseura pystyy säilyttämään rakennuksen jälkipolville.

 

Vaikka Ollia tituleerattiin maaherraksi, niin tosiasiassa hän oli vain jonkinlainen Gutzeit-yhtiön mäkitupalainen. Tosin mikään nöyrä metsäyhtiön alustalainen hän ei ollut, vaan tarvittaessa hän puuttui myös Gutzeitin miesten toimintaan lujalla kädellä. Varsinkin eläinsuojeluasioiden valvonnassa Olli oli lähes sata vuotta aikaansa edellä.



Koska Ollin mökki oli Gutzeitin, pitivät sitä kortteeripaikkanaan myös omistajayhtiön herrat. Eräs innokas metsästystä harrastava Gutzeitin viskaali vakuutti Ollille, jonka Miisu-niminen kissa juoksenteli metsissä vapaana, että hän voisi saisi tappaa kissan, mikäli se tavattaisiin  yli 50 metrin päästä tontilta. Siihen Kakkisensalon maaherra vakuutti, että samalla tavalla saa myös miehen tappaa ja että hän kyllä menettelisi niin kyseisen herran kanssa, mikäli hänen rakkaalle Miisulleen jotain sattuisi.



Ollin eläinrakkaus ulottui myös käärmeisiin. Kun eräs Gutzeitin herra kehui tappaneensa ison kyyn Ollin mökin polulta, suuttui maaherra silmittömästi ja uhkasi välittömästi tehdä samoin käärmeen tappajalle, jos tämä vielä uusisi tekonsa.



Kakkisensalon maaherra ei kuitenkaan ollut ihan nykyisten kettutyttöjen luokkaa eläinsuojeluihmisenä, koska hän itse oli erämaillaan innokas lintujen loukuilla pyytäjä, vaikka asia oli jo muualla maassa lailla kiellettyä. Kun kaksi metsäyhtiön viskaalia kerran kehuskeli rikkoneensa yhtiön metsistä suuren määrän laittomia loukkuja, Olli tulistui jopa siinä määrin, että määräsi miehet omin käsin loukut ansat korjaamaan ja vahti itse ainakin hyvän tarinan mukaan pyssyn kanssa niiden ennalleen saattamista.

  


Kommentit (3)



Veropolitiikkaa


Kävin tapaamassa kaunista rantaruotsalaista naista. Vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson oli Kuopion torin kahvilassa puhumassa joukoille ja menin mukaan, koska olen aina paikalla siellä, jossa jotain tapahtuu. Myös kahvi ja pullan kantapala houkuttelivat. Paikalla oli tuhottomasti väkeä ja perisavolaiseen tapaan joukko oli puheliasta ja uteliasta.

 

Eräs eläkkeellä oleva korkea-arvoinen savolaispoliisiviranomainen, joka kirjoittelee paljon lehtiin, ihmetteli sitä vääryyttä, että viime vuonna maassamme jaettiin verovapaita osinkotuloja 16 miljardia ja jos niistä olisi peritty normaali pääomavero, olisi valtion kassaan kilahtanut viisi miljardia. Se on sama määrä, minkä valtio otti velkaa viime vuonna. Yhdessä totesimme, että väärin on tuo asia, jos se totta on.

 

Itse olin juuri opiskellut Usa:n presidenttien historiaa Markus Kantolan viimeisimpiä Usa:n presidenttejä käsittelevästä kirjasta Jakautunut kansakunta ja löytänyt sieltä hämmästyttävän tiedon amerikkalaisesta veropolitiikasta. Testasin Vasemmiston puheenjohtajan historia tietämystä ja kysyin, tietääkö hän, paljonko oli Usa:n ylin tuloveroprosentti vielä iloisella 1960-luvulla.

 

Andersson arveli sen olleen noin 50 %. Väitin, ettei se ollut 50 vaan 95 %.  Tuossa tarkastin netistä luvun ja huomasin itsekin olleeni väärässä. Välillä 1944 - 1964 Usa:n ylin tuloveroprosentti oli 94. Siihen aikaan sikarikkaita ihmisiä paheksuttiin tässä vapaan markkinatalouden mallimaassa ja suuria tuloeroja pidettiin yhteiskunnalle vahingollisina toisin kuin nykyään. En ole toistaiseksi onnistunut selvittämään sitä, miten suurilla palkkatuloilla päästiin tuohon ylimpään veronmaksuluokkaan.

 

 


Kommentit (0)



Kärkkäälää ja kärkkääläläisiä

Nuorempana ihmettelin sitä, miten hyvä ja erikoinen muisti minulla oli erilaisten tapahtumien suhteen, sillä mitä kauemmin tapahtumasta oli kulunut, niin sitä selvemmin minä sen muistin. Nyt olen huomannut, että muisti on alkanut sassaroimaan ja niinpä olen, kun vielä jotain sentään mielestäni muistan,  kiireellä pistänyt paperille muistikuvia, tarinoita ja katkelmia sekä hajamietteitä Kärkkäälän kylästä ja kärkkääläisistä.

 

Kirja nimeltään Kärkkäälää ja kärkkääläläisiä tuli eilen painosta ja on nyt minulta tilattavissa. Koska pienpainatustoimintaharrastus on kallista eikä suinkaan ns. yksilehmäisen harrastus, on tämä 228-sivuinen muutaman kuvankin sisältämä kirja kallis, eli se maksaa 20 € ja lisäksi mahdolliset postikulut, jotka lienevät muutaman euron. Köyhille ja pieneläjille kirjaa myydään halvemmalla ja perustellusta syystä voin antaa sen ilmeiseksikin.

 

Kirjan voi tilata sähköpostilla osoitteesta aulis(at)koivistoinen.net tai puhelimitse numerosta 0505439647. Kirja ei ole hyvä, mutta kyllä minä itse ainakin sen säälistä ostaisin.


 


Kommentit (1)



1-5 / 3451 Seuraava sivu >>