Blogi

Blogi >>
Mauno Manninen ja Reinhard Heydrich

Yksi tunnetuimmista natseista oli SS-kenraali ja Gestapo-päällikkö Reinhard Heydrich, josta sattuneesta syystä käytettiin myös hellittelynimeä Prahan teurastaja. Hänethän tsekkien vastarintamiehet onnistuivat murhaamaan, jota tapausta seuranneet kostotoimet olivat hirmuiset. Erikoista SS-kenraali Heydrichissä oli se, että yksi hänen isovanhemmistaan oli juutalainen ja sen seikan ei olisi pitänyt ainakaan edistää miehen etenemistä natsi-Saksan hallinnossa.

 

Erikoista Reinhard Heydrichin elämässä oli myös se, että hänen persoonansa kytkeytyy huomattavalla tavalla myös Suomen kulttuurihistoriaan. Nimittäin Hakaristirouvat-kirjasta sain tietää, että merkittävä suomalainen kulttuurivaikuttaja Mauno Manninen avioitui vuonna 1965 leskirouva Lina Heydrichin kanssa, joka oli tiettävästi elämänsä loppuun asti vakaumuksellinen kansallissosialisti.

 

Erityisen erikoista kyseisessä avioliitossa oli se, että kulttuurivaikuttaja Mauno Manninen avioitui naisen kanssa. Yleinen näkemys oli nimittäin se, ettei Mauno tytöistä tykännyt lainkaan. Wikipedian mukaan liitto päättyikin nopeasti eroon, mutta on olemassa myös näkemys, että kun Lina Heydrich kuoli vuonna 1985, hän olisi edelleen ollut sukunimeltään Manninen eli siis tavallaan Savon tyttö siis oli hänkin, koska Mannisen suku on Kangasniemeltä.

 

Pitkälle alkoholisoitunut Mauno Manninen oli kuollut jo vuonna 1969 54-vuotiaana. Sitä ennen hän oli ehtinyt hävittämään omat rahansa sekä ison osan kirjailija äitinsä Anni Swanin rahoista Intimiteatteria pyörittäessään. Maunon Mannisen isä oli runoilija Otto Manninen ja hänen muistihirmu veljensä Antero Manninen kilpaili tasapäisesti Esko Kivikosken kanssa Suomen viisaimman miehen tittelistä.

 

Anni Swan, joka oli siis Prahan teurastajan lesken anoppi, on ollut jo lähes 60 vuotta suosikkikirjailijani ja hänen teoksensa Väiski Vemmelsääreen seikkailut on jättänyt persoonaani lähtemättömän jäljen.


Kommentit (0)



Kova jätkä Ilkka Kanerva

Palataanpa vielä Suomen Olympiakomitean puheenjohtajataistoon. Komitean vahva puheenjohtajaehdokas Ilkka Kanerva on olut melkoisen lupaava urheilijanuorukainen aikoinaan. Tilastopaja paljastaa miehestä seuraavaa:

 

Ilkka Kanerva, Lokalahden Leisku, 28.1.1948, 174 cm, 72 kg

100m 11,7 s

400m 52,2 s

korkeus 1.70 cm

seiväs 3.30 cm

pituus 6.07 cm

 

Antti O. Arpos-vainaa viestitti minulle aikoinaan, että Tilastopajalta puuttuu jostain syystä Ilkka Kanervan paras laji, joka oli 400 metrin aitajuoksu. Se on ainoa laji, jossa hän pääsi jopa parina vuonna Suomen 100 parhaan joukkoon. Hän juoksi 1967 ajan 58,6 (93. sija) ja 1968 ajan 58,2 (72. sija). Taakse jäivät tilastoissa esimerkiksi sellaiset tekijämiehet kuin Into Turvanen ja Jouko Elevaara (molemmat 58,9).

 

Lisäksi muistelen jostain lukeneeni, että Kanerva on voittanut joskus kansanedustajien lumipallonheittokilpailun peräti noin 90 metrin kaarellaan, joka on hirmuinen tulos, sillä kanssakilpailijoille tuotti vaikeuksia ylittää 30 metriä. Kanervan luontainen testosteronitaso lienee siis poikkeuksellisen korkea, johon ominaisuuteen viittaavat myös miehen muut saavutukset.

 

Ilkka Kanervasta tuli sattuneesta syystä mieleeni, että jostain merkillisestä syystä Perussuomalaiset eivät ole asettaneet puheenjohtajaehdokkaakseen Olympiakomiten pj-kilpaan  kansanedustajaa ja kehonrakentaja Kike Elomaata, joka nosteessa olevan puolueen naisedustajana saattaisi olla kisassa esimerkiksi tunnettuja urheilumiehiä Ano Turtiaista, Juho Mäenpäätä tai Teuvo Hakkaraista selvästi vahvemmalla. Sikäli Kikellä on yhtymäkohtia Ikeen, että he ovat ainakin melkein sukulaisia. Nimittäin ainakin hyvä tarinan mukaan Kaneravan keinosiementäjä isä on vieraillut Kiken lapsuuden kodin maitotilalla siemennystehtävissä.

 


Kommentit (0)



Kolmas kerta toden sanoi

Tytöt tykkäsivät Adolf Hitleristä. Mikäli yhtään on uskominen James Wyllien kirjaa Hakaristirouvat ja miksi ei olisi, niin esimerkiksi Eva Braun yritti peräti kaksi kertaa itsemurha kerran pistoolin ja kerran unilääkkeiden avulla, kun epäili, ettei Aatu häntä rakastakaan. Kolmas kerta sitten toden sanoi, kun hän päätyi lopulliseen ratkaisuun yhdessä rakastamansa miehen kanssa, kun slaavilaiset ali-ihmiset kolkuttelivat jo Hitlerin bunkkerin ovella.

 

Niin yllättävää kuin se onkin, niin hullu diktaattori Hitler oli kotioloissa hillitty herrasmies. Julkisessa esiintymisessään hän ei sitä ollut. Luulen, että Donald Trumpissa on paljon samaa. Sen sijaan Saksan Liittotasavallan liittokansleri Willy Brandt, joka jäi historian lehtiin rauharakentajana, oli ilmeisesti toisenlainen persoona. Muistaakseni Wolf Halsti kertoo jossain kirjassaan, että oli nähnyt Brandtin simputtavan kovasti sihteeriään. Hitlerin sihteeri sen sijaan muisteli esimiestään erittäin miellyttävänä leppoisna herrana. Psykopaatithan osaavat olla halutessaan myös hurmaavia.

 

Samalla tavalla tullineuvos Veikko Vennamoakin muisteltiin tullilaitoksen henkilökunnan keskuudessa leppoisana esimiehenä. J. K. Paasikiveä pidetään yleensä täydellisenä räyhääjätyyppinä, jota yritettiin jopa pankinjohtajauransa aikana saada työkyvyttömyyseläkkeelle mielenvikaisuuden perusteella, mutta se ei onnistunut, kun häntä tutkinut psykiatri ei pitänyt miestä mielenvikaisena, vaan pelkästään vaille kotikasvatusta jääneenä. Sen sijaan Kultarannan henkilökunta muistaa J. K:n leppoisena pappana. Nähtäväksi jää, muistellanko esimerkiksi Tarja Halosta tai Sauli Niinistöä yhtä hyvällä.


Kommentit (0)



Suru-uutisia rajantakaisesta yritystoiminnasta

Suru-uutisia kantautuu Venjän Karjalan yritysmaailmasta. Pari viikkoa sitten kuoli suomalaisten hyvin tuntema suurliikemies Aleksandr Artemjev 45-vuotiaana koronaan. Hän omisti Sortavalassa hotelli Piipun Pihan, jossa minäkin olen yöpynyt ja ravintola Relaxin, jossa nautimme rouvan kanssa juhlalounaana vepsäläisen paistin viime Karjalan reissullamme, kun kävimme hakemassa  Karjala-merkkiset sukset rouvalle synttärilahjaksi.

Kaiken huipuksi hän pyöritti myös Ruskealan marmoripuistoa, joka on Venäjänkin mittakaavassa merkittävä matkailunähtävyys, jossa käy vuosittain noin 100.000 vierailijaa. Itse olen sitä mieltä, että Ruskealan marmorilouhos voisi kuitenkin jatkaa myös marmorin louhintaa ainakin sen verran, että Finlandia-talon voisi päällystää Ruskealan marmorilla italialaisen marmorin sijasta, koska ainakin Pietarin monumentaalirakennuksissa Ruskealan kivi on kestänyt vuosisatoja, kun taas Finlandia-talon italiasta tuodun päällisen joutuu uusimaan 30 vuoden välein.
 
Eilen uutisoitiin, että Viipurin suurelta osin omistava liikemies Aleksandr Petrov on löytynyt kuolleena Säkkijärven olettaakseni vaatimattomalta kesämökiltään. Hänen kerrotaan kuolleen kiikarikiväärin luotiin ja jos tapaus olisi sattunut Suomen puolella, pidettäisiin sitä hirvenmetsästykseen liittyvänä valitettavana tapaturmana, mutta itärajan takana asialle löytyy muitakin selityksiä.
 
Pahaa pelkään, että  innokkaana moottoriurheilumiehenä tunnetun Aleksandr Petrovin kuolema aiheuttaa sen, etteivät uukuniemeläiset pääsekään nauttimaan Fomula I:n osakilpailuista Raudun moottoriradalla, jonka omistaa Vladimir Putinin serkku-poika. Suurliikemies Petrov toimi jopa Formula I-tuomarina ja hänen Viipurin raketiksi kutsuttu poikansa Vitali Petrov sijoittui Australian osakilpailussa vuonna 2011 Lotus-Renaultillaan kolmanneksi.

Sekä Sortavalan että Viipurin oligarkit ovat poistuneet yllättäen tuonilmaisiin ja niinpä Käkisalmen oligarkin olisi mielestäni syytä noudattaa lähiaikoina erityistä varovaisuutta.
Kommentit (0)



K-P Kyrö olympiakomitean puheenjohtajaksi

Kirjoitinpa taas pari päivää sitten ropakantaa, kun epäilin olympiakomitean puheenjohtajaehdokasta Susanna Rahkamoa sivistysporvariston, eli ts. siis Kokoomuksen, edustajaksi. Siitä asiasta ei ole täyttä varmuutta, mutta se on varmaa, että hänen isänsä entinen Helsingin kaupunginjohtaja Kari Rahkamo oli kokoomuksen miehiä. Lisäksi hän oli kovaa urheilumies, joka jo 60 vuotta sitten pomppi kolmella loikalla 16,40 m, joka nykyäänkin olisi kova tulos. Rooman olympialaisissa Rahkamo sijoittui lajissaan kahdeksanneksi.

 

Hieman ihmettelen sitä, ettei maassamme vallassa olevalla punavihreällä rintamalla ole asettaa ehdokasta yhteiskunnallisesti tärkeään olympiakomitean puheenjohtajan virkaan. Itse esittäisin punavihreän rintaman ehdokkaaksi entistä työläishiihtäjää ja maailmankuulua hiihtovalmentajaa Kari-Pekka Kyröä. Olen nähnyt ja kuullut miestä muutama vuosi sitten Kuopion kaupungintalolla arkkipiispa Leon vieraana, kun hän kävi kertomassa Lahden mömmönhiihtojen tapahtumista ja sain silloin miehestä sen vaikutelman, että hänessä olisi ainesta vaikka kovahermoiseksi kriisiaikojen pääministeriksi, jonka ilme ei värähtäisi kovissakaan paikoissa, vaikka vastassa olisi itse Putin.

 

Muistanpa, miten nuoruudessani silloinen SMP-puolue, jonka tunnuslauseena oli muistaakseni SMP - neljä kirjainta joihin voi luottaa, lupasi poistaa maastamme työttömyyden sanotaan nyt vaikka neljässä kuukaudessa. Itse uskon vankasti, että jos K-P Kyrö valittaisiin olympiakomitean puheenjohtajaksi, maamme kilpaurheilu nousisi maailman huipulle sanotaan nyt vaikka neljässä kuukaudessa.

 

Poliittista kannatustakin K-P:lla varmasti on, koska hänen isänsäkin valittiin juuri valtavalla äänivyöryllä saamelaisvaltuustoon, vaikka hänen saamelaisuudestakaan ei ollut ihan täyttä varmuutta.


Kommentit (0)



1-5 / 4612 Seuraava sivu >>