Blogi

Blogi >>
Loiseläjä

Muuallakin kuin meillä Suomessa ovat eräät loiset kohonneet merkittäviksi kulttuurivaikuttajiksi. Nimittäin Neuvostoliiton juutalainen runoilija Joseph Brodsky, joka vuonna 1987 sai kirjallisuuden Nobelin, sai reilut kaksikymmentä vuotta aiemmin vallan kuuden vuoden työleirituomion sillä perusteella, että häntä pidettiin loiseläjänä. Todellinen syy oli tietysti ns. toisinajattelu.

 

Jo aiemmin hänet oli toimitettu mielisairaalahoitoon, mutta kun sekään ei saanut nuortamiestä tarttumaan rehelliseen työhön, lähetettiin hänet pohjoisen alan erikoisleirille oppimaan rehellistä työtä. Sielläkään ei työhaluja löytynyt ja niinpä itseään runoilijaksi kutsunut mies päästettiin muuttamaan Amerikkaan. koska Neuvosto-yhteiskunnalle ei moisesta työnvieroksujasta ollut hyötyä.

 

Uukuniemeläisten oppaana Venäjällä toimi  monta kertaa Viipurin Mikoksi kutsuttu täydellistä suomea puhuva äärimmäisen sivistynyt venäläinen herra, joka oli Brodskyn nuoruuden kavereita. Mikko kertoi, että Brodsky inhosi sydämensä pohjasta Neuvostoliittoa sekä sen silloista ykkösrunoilijaa Jevgeni Jevtusenkoa ja oli kaikesta eri mieltä tämän kanssa.

 

Kun Neuvostoliitto oli romahtamassa, makasi sydän sairas 56-vuotias Brodsky kuolinvuoteellaan lähes tajuttomana, käytiin hänelle kertomassa, että Jevtusenko oli tuominnut kolhoosijärjestelmän. Silloin kuoleva selvästikin virkosi ja ilmoitti alkavansa kannattamaan kolhooseja.

 

Itse luulen, että suomalaiset pitävät enemmän Jevtusenkosta kuin Brodskysta, jota meillä ei juurikaan tunneta. Esimerkiksi tämä Älä kiiruhda, on lähtöisin Jevstusenkon kynästä.

https://www.youtube.com/watch?v=iae6x50Y6kw

 

 

 


Kommentit (1)



Loisen poika

Olen joskus vieraillut Tuusulan Halosenniemessä, jonka rakensi aikoinaan taidemaalari Pekka Halonen. Halosenniemi on hulppea rakennus, jonka rinnalla Sibeliuksen Ainola on hyvin vaatimaton eikä Ainolan tontti ole nykykielellä edes omarantainen kuten Halosenniemi oli. Pekka Halonen oli hyvin vakavarainen mies, toisin kuin Janne Sibelius, joka tuskaili kovasti rahahuoliensa vuoksi, vaikka tuskin hänkään nyt sentään mikään persaukeinen jätkä oli nykykielellä ilmaistuna.

 

Lapinlahdella kuulin kuitenkin yllätyksekseni, etteivät ainakaan kaikki Haloset olleet vauraita talonpoikia, kuten olin kuvitellut, vaan ainakin Pekan serkku kuvanveistäjä Emil Halonen syntyi loisen pojaksi. Hänen isänsä ei siis ollut talonpoika eikä edes torppari tai mäkitupalainen, vaan loinen. Loiset olivat toisten nurkissa majailevaa maaseudun tilapäistä työvoimaa.

 

Emil Halonen ei ole suinkaan ainut maamme kulttuurielämässä menestynyt loistaustainen henkilö, sillä ainakin maamme kuunnelluin säveltäjä Topi Kärki oli ilomantsilaista loissukua. Muistelen myös, että kirjailija Joel Lehtosen yksihuoltajaäiti olisi ollut kirkonkirjoissa titteliltään loinen. Tosin olen kuullut, että Lehtosen isäksi epäillään aatelismiestä samalla tavalla kuin Aleksis Kivenkin tapauksessa väitetään olleen, koska moni on sillä kannalla, ettei tavallinen rahvas voi synnyttää neroja.

 

Tosin Joel Lehtosen synnyinkylän Säämingin Haukiniemen asukkaat ovat loukkaantuneet väitteestä, että kirjailijanero olisi aatelissukua, vaan ovat vahvasti sitä mieltä, että tämä on pantu alulle ihan kyläläisten voimin. 

 

 


Kommentit (2)



Joululahjat kannattaa hankkia hyvissä ajoin

Sen verran jatkan eilen aloittamaani kirjakehua, että jos itselläni olisi vähänkin ylimääräistä rahaa ja jos joku minulle kaupittelisi alla olevien kirjojen kaltaisia hengentuotteita, niin kyllä minä vakavasti harkitsisin ostopäätöksen tekemistä jo pelkästään säälistä ja saattaisin hyvinkin päätyä hankintapäätökseen. Kyllä taiteen vuoksi kannattaa välillä vähän uhrautuakin, niin sitten tuntee itsensä hyväksi ihmiseksi.

 

Korostaisin vielä sitä, että joululahjojen keksiminen kanssaihmisille on vuosi vuodelta yhä entistäkin enenevämmässä määrin vaikeaa ja lahjasuunnitelmien pohtiminen kannattaa sen vuoksi aloittaa jo hyvissä ajoin. Alla olevat suhteellisen kauniit kirjat saattaisivat olla ihan hyviä joululahjoja ainakin henkilölle, jolla on jo kaikkea. Noita kirjoja hänellä ei todennäköisesti vielä ole.


Kommentit (0)



Uusi Uukuniemen kulttuurikirja


Rouvani blogilla kerrottiin eilen seuraavaa: ” Uukuniemen kulttuurijuttuja -kirjamme tuli tänään painosta. Ettei kukaan tulisi harhaanjohdetuksi, huomautettakoon, että kyseessä on lähinnä vain visuaalinen kulttuuri. Musiikkiin ja teatteriin pidimme parempana olla puuttumatta, sillä meillä ei ole siihen kummallakaan riittävää kompetenssia, mutta joitain mainintoja on siltäkin suunnalta. Tästä huolimatta sivumäärä on sama kuin viimeksi eli 347.

 

Ja edellisen tuotoksemme, Uukuniemi-juttuja -kirjan, tapaan mukana on myös sota- ja urheiluhistoriaa sekä tarinoita reissuistamme molemmin puolin itärajaa. Viimemainituissa on tällä kertaa painopiste vähän enemmän kulttuurissa. Kirjaa voi tilata sähköpostitse aulis(ät)koivistoinen.net omakustannehintaan 30 € (+ postimaksu 6€). Kirja on nyt pikkuisen hintavampi kuin viimeksi, sillä lopussa on vähän värisivuja.”

 

Rouvani vähättelee mielestäni jonkin verran kirjan musiikkikulttuuriin liittyvää osuutta, koska muistelen teoksessa paljastettavan sen tosiasian, että vaikuttaa ilmeiseltä, että nykyajan nuorison suosima kovaääninen ns. rocken roll -musiikki keksittiin Uukuniemellä, vaikka sitä asiaa ei vielä yleisesti tunnetakaan.

 

Nimittäin kesällä 1944 teki suomalainen pommikone pakkolaskun Uukuniemen Kummun kylälle, jolloin koneen tähystäjä Göran Ödner loukkaantui täräyksessä pahoin. Epäilen vahvasti, että tällä Uukuniemellä saadulla täräyksellä oli vaikutusta siihen, että Ödneristä tuli myöhemmin muusikko ja käsittääkseni ensimmäinen rock-iskelmän levyttänyt ihminen maailmassa.

 

En oikein hallitse tätä kulttuurin muotoa, mutta muistelen, että joku Bill Haley -niminen ulkomaalainen miehenpuoli levytti käsittääkseni myöhemmin saman meillä Tunnista tuntiin-nimisenä tunnetun rytmimusiikkikappaleen ulkomaakielellä nimellä Rock Around the Clock ja siitä tuli ihan menestynyt hitti muuallakin maailmassa.  

 

Lopuksi hiljennymme kuuntelemaan Göran Ödnerin esittämää nykyajan nuorison suosimaa kovaäänistä ns. rocken roll -musiikkia vuodelta 1956.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/21/

varhainen-rock-kaantyi-suomeksi-iskelman-muottiin


Kommentit (1)



Suonenjoki hyvä paikka yrittää elää - Juttuja Sisä-Savosta

Nuorempana ihmettelin sitä, miten hyvä ja erikoinen muisti minulla oli erilaisten tapahtumien suhteen, sillä mitä kauemmin tapahtumasta oli kulunut, niin sitä selvemmin minä sen muistin. Viime vuosina olen huomannut, että muisti on alkanut sassaroimaan ja niinpä olen, kun vielä jotain sentään mielestäni muistan, kirjoitellut vuosien ajan varsinkin blogilleni tarinoita ja katkelmia sekä hajamietteitä Suonenjoelta ja yleisemminkin Sisä-Savosta. Viimeaikaisten maailmanhistoriallisten tapahtumien suunnattomassa vyöryssä olen joutunut tosin tekemään eräitä korjauksia, lisäyksiä ja täsmennyksiä vanhoihin juttuihini.

 

Kirja nimeltään Suonenjoki hyvä paikka yrittää elää – Juttuja Sisä-Savosta on juuri tullut painosta ja on nyt minulta tilattavissa. Kirja sisältää paljon lyhyitä tarinoita Sisä-Savosta ja sen historiasta. Historialliset kertomukset ovat täysin epävirallisia, mutta kuitenkin sangen luotettavia. Tosin satunnaisen lukijan on syytä muistaa, että monta kertaa hyvä tarina saattaa olla ikävällä tavalla ristiriidassa todellisuuden kanssa, joten eräiden juttujen osalta vastuu jää pitkälti lukijalle.

 

Koska pienpainatustoimintaharrastus on kallista eikä suinkaan ns. yksilehmäisen harrastus, on tämä  356 -sivuinen, pienipränttinen, noin 300 lyhyttä tarinaa ja muutaman kuvankin sisältävä kirja kallis, eli se maksaa 25 € ja lisäksi mahdolliset postikulut, jotka lienevät normaalisti noin 7 €. Köyhille ja pieneläjille kirjaa myydään tarvittaessa halvemmalla ja perustellusta syystä voin antaa sen ilmeiseksikin.

 

Kirjan voi tilata sähköpostilla osoitteesta aulis(at)koivistoinen.net tai puhelimitse numerosta 0505439647. Kirja ei ole hyvä, mutta kyllä minä itse ainakin sen säälistä ostaisin. Sekin vika teoksessa on, että siinä on myös samoja juttuja Kärkkäälän kylästä, jotka olivat jo kaksi vuotta sitten ilmestyneessä kirjassa Kärkkäälää ja kärkkääläläisiä, mutta perustelen asiaa sillä, että edellinen kirja on myyty loppuun.

 

Suonenjoki hyvä paikka yrittää elää – Juttuja Sisä-Savosta saattaisi olla hyvä joululahja ihmiselle, jolla on jo melkein kaikkea; tätä hänellä ei todennäköisesti ole. Teos on sen ainakin sen kirjoittajan mielestä jonkin verran hauskempi kuin Volter Kilven Alastalon salissa, jota yleisesti pidetään Suomen parhaana kirjana.


Kommentit (2)



1-5 / 4115 Seuraava sivu >>