Blogi

Eräkirjan ja jopa väitöskirjan aihe

Olen mielestäni lukenut kaikki suomalaiset eräkirjat, poikien seikkailukirjat ja kaukopartiokirjat, mutta enpä ole törmännyt kertomuksiin siitä, miten muinaiset hämäläiset käytännössä toteuttivat eränkäyntimatkansa Sisä-Savon erämaihin. Tutkin tuossa Suomen karttaa ja yllättävän lyhyt on venematka jostain Sysmästä Suonenjoelle. Tosin sokkeloinen reitti se on ja nykyajan matkalainen tarvitsisi navigaattorin avukseen, mutta ehkä muinaisilla esi-isillämme oli sukupolvien ajoilta muistitietoa asiasta.

 

Veikkaisin, että hyvällä kirkkoveneellä myötätuulessa soutuvuoroja vaihdellen ja ehkä apupurjetta avuksi käyttäen matka taittuu kahdessa päivässä. Itse olen ollut airoissa kirkkoveneessä, jolla soudettiin kovassa vastatuulessa 70 kilometriä päivässä ja olin kokemuksen jälkeen lähes talutuskunnossa, mutta epäilen entisten erämiesten olleen riskimpiä soutumiehiä kuin mitä itseni kaltaiset pikkuvirkamiehet.

 

Koivistoisen suvun muinaiset esi-isät soutivat nykyisen Pietarin seudulta Suonenjoen erämaihin, kun joutuivat häviölle sissisodassaan Pietari Suurta vastaan, mutta ilmeisesti he eivät soutaneet Kymijokeen laskevia vesistöjä pitkin, vaan Saimaan kautta. Saimaastakin pääsi kätevästi Kymijoen vesistöön kuuluville Suonteelle ja Iisvedelle, kun veti veneensä 300 metriä leveän Kuivataipaleen yli. Kuivataipaleelle Suonenjoen Herralan kylälle rakennettiin 1800-luvun lopulla pieni kanava yhdistämään Vuoksen ja Kymijoen vesistöt ja kaunis kanava siitä tulikin, kuten yllä oleva kuva todistaa.

 

Muuten olen jyrkästi sitä mieltä, että jonkun itsensä pöhköksi lukeneen historian lisenssin tulisi tehdä väitöskirja hämäläisten eräretkistä Sisä-Savoon.

 


Kommentit (0)



Keltamahat

Asiantuntevan Sysmän kirkon oppaan kanssa keskustelimme aiheesta, miksi sysmäläisiä ainakin naapuripitäjissä haukutaan keltamahoiksi. Selityksenä on kuulema se, että vauraat sysmäläiset söivät voita silloinkin, kun köyhät naapurit kärvistelivät nälässä. Sen sijaan vastausta en saanut asiaan, miksi naapuripitäjäläiset kutsuvat hartolalaisia karvakorviksi. Itse en ainakaan ole huomannut hartolalaisten korvissa poikkeavaa karvanmuodostusta.

 

Olen törmännyt  tuohon keltamahaisuusilmiöön muussakin yhteydessä.  Kuopiolainen "isokeisari" professori Lampen, joka oli syntynyt vuonna 1865 ja joka oli maamme ensimmäinen matkakirjailija, kertoo eräässä 1920-luvulla ilmestyneessä kirjassaan, että hänen vaarinsa oli poikasena tavannut vanhan miehen Hämeessä, joka oli kysellyt uteliaana, että vieläkö siellä Nilakassa on niitä tosi keltamahaisia lahnoja.

 

Sisä-Savo oli vanhaa hämäläisten eränkäyntialuetta, ja historian kirjoista löytyy mainintoja siitä, että Sysmän puolen miehet kävivät jopa jonkinlaista sotaa savolaisia uudisasukkaita vastaan Rautalammin erämaissa. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että sekä Sysmä että Rautalampi olivat aikoinaan pinta-alaltaan suuria emäpitäjiä ja saattoi jopa olla, että ne olivat rajanaapureita.

 

Lampenin kertomuksesta voi päätellä, että hämäläiset erämiehet kiertelivät keltamahaisten lahnojen perässä Sisä-Savossa ehkä vielä 1700-luvun lopulla. Kerrotaan, että savolaiset uudisasukkaat olivat törmänneet eräällä järvellä hämäläisiin kalamiehiin, jotka olivat vakuuttaneet omalla murteellaan, että "menkää pois, tänne ei enää mahlu". Tähän lupsakka savolainen oli sutkaissut, että "kyllä myö mahlutaan, kunhan teijät ensin tapetaan".


Kommentit (0)



Sysmän jämäkkä kirkko

Vaan osattiinpa Suomessa ennen rakentaa jämäkästi ja siitä todisteena on Sysmän kirkko, jota kunnioitin läsnäolollani Kirjakyläpäivien yhteydessä. Sysmän Herran huone on seisonut ihan vatupassissa paikallaan jo yli 500 vuotta, vaikka matkan varrella on monenlainen viha maatamme koetellut. Itse rakennuskin on näkemisen arvoinen, mutta näkemisen arvoinen on myös kirkon sisällä oleva saksalaisperäinen historiallinen esineistö.

 

En syytä enkä väitä, mutta totean, että luultavasti kyseiset kirkolliset tarvekalut ovat ryöstämällä saatuja. Elikkä ihan hukkaan ei 30-vuotinen sota mennyt suomalaisten osalta. Vaikka 1600-luvulla suuri osa Keski-Euroopasta pistettiin p-------n päreiksi, eli kuten siistimmin sanotaan vitukkeiksi, kun eurooppalaiset selvittivät sitä, kenen suhde yhteiseen mielikuvitusystävään oli oikea ja vaikka iso osa maamme miehistä vietiin pois arkiaskareistaan teuraaksi sivistyneeseen Eurooppaan, niin toivathan hakkapeliitat kuitenkin edes jykevän alttarikaapin ja jonkin verran muutakin hengellistä käyttötavaraa Sysmän kirkkoon.

 

Historia ei välttämättä toista itseään, mutta epäilen, että muslimimaailmassa on parhaillaan menossa oma 30-vuotinen sota. Juutalaisen paimentolaisheimon väkivaltaisiin kansantarinoihin perustuvat uskonnot näyttävät historian valossa olevan väkivaltaisimmillaan 1500 vuotta syntymänsä jälkeen. Puolitoista tuhatta vuotta sitten kuolleen Mohamedin jälkeensä jättämää uskonyhteisön hallinnollista epäselvyyttä on alettu vasta viime aikoina näyttävästi selvittämään sunnien ja shiiojen välillä.


Kommentit (0)



Joululahjat kannattaa hankkia hyvissä ajoin

Sen verran jatkan eilen aloittamaani kirjakehua, että jos itselläni olisi vähänkin ylimääräistä rahaa ja jos joku minulle kaupittelisi alla olevien kirjojen kaltaisia hengentuotteita, niin kyllä minä vakavasti harkitsisin ostopäätöksen tekemistä jo pelkästään säälistä ja saattaisin hyvinkin päätyä hankintapäätökseen. Kyllä taiteen vuoksi kannattaa välillä vähän uhrautuakin, niin sitten tuntee itsensä hyväksi ihmiseksi.

 

Korostaisin vielä sitä, että joululahjojen keksiminen kanssaihmisille on vuosi vuodelta yhä entistäkin enenevämmässä määrin vaikeaa ja lahjasuunnitelmien pohtiminen kannattaa sen vuoksi aloittaa jo hyvissä ajoin. Alla olevat suhteellisen kauniit kirjat saattaisivat olla ihan hyviä joululahjoja ainakin henkilölle, jolla on jo kaikkea. Noita kirjoja hänellä ei todennäköisesti vielä ole.


Kommentit (0)



Uusi Uukuniemen kulttuurikirja


Rouvani blogilla kerrottiin eilen seuraavaa: ” Uukuniemen kulttuurijuttuja -kirjamme tuli tänään painosta. Ettei kukaan tulisi harhaanjohdetuksi, huomautettakoon, että kyseessä on lähinnä vain visuaalinen kulttuuri. Musiikkiin ja teatteriin pidimme parempana olla puuttumatta, sillä meillä ei ole siihen kummallakaan riittävää kompetenssia, mutta joitain mainintoja on siltäkin suunnalta. Tästä huolimatta sivumäärä on sama kuin viimeksi eli 347.

 

Ja edellisen tuotoksemme, Uukuniemi-juttuja -kirjan, tapaan mukana on myös sota- ja urheiluhistoriaa sekä tarinoita reissuistamme molemmin puolin itärajaa. Viimemainituissa on tällä kertaa painopiste vähän enemmän kulttuurissa. Kirjaa voi tilata sähköpostitse aulis(ät)koivistoinen.net omakustannehintaan 30 € (+ postimaksu 6€). Kirja on nyt pikkuisen hintavampi kuin viimeksi, sillä lopussa on vähän värisivuja.”

 

Rouvani vähättelee mielestäni jonkin verran kirjan musiikkikulttuuriin liittyvää osuutta, koska muistelen teoksessa paljastettavan sen tosiasian, että vaikuttaa ilmeiseltä, että nykyajan nuorison suosima kovaääninen ns. rocken roll -musiikki keksittiin Uukuniemellä, vaikka sitä asiaa ei vielä yleisesti tunnetakaan.

 

Nimittäin kesällä 1944 teki suomalainen pommikone pakkolaskun Uukuniemen Kummun kylälle, jolloin koneen tähystäjä Göran Ödner loukkaantui täräyksessä pahoin. Epäilen vahvasti, että tällä Uukuniemellä saadulla täräyksellä oli vaikutusta siihen, että Ödneristä tuli myöhemmin muusikko ja käsittääkseni ensimmäinen rock-iskelmän levyttänyt ihminen maailmassa.

 

En oikein hallitse tätä kulttuurin muotoa, mutta muistelen, että joku Bill Haley -niminen ulkomaalainen miehenpuoli levytti käsittääkseni myöhemmin saman meillä Tunnista tuntiin-nimisenä tunnetun rytmimusiikkikappaleen ulkomaakielellä nimellä Rock Around the Clock ja siitä tuli ihan menestynyt hitti muuallakin maailmassa.  

 

Lopuksi hiljennymme kuuntelemaan Göran Ödnerin esittämää nykyajan nuorison suosimaa kovaäänistä ns. rocken roll -musiikkia vuodelta 1956.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/21/

varhainen-rock-kaantyi-suomeksi-iskelman-muottiin


Kommentit (1)



1-5 / 4145 Seuraava sivu >>