Kärkkäälän yleisurheilu

Tilastopajan sivuilta http://www.tilastopaja.fi/static_html/fi/fitop2007.htm sivuilta voimme todeta, että Kalle Rönkä Suonenjoen Kärkkäälästä on kuulantyönnössä tällä hetkellä maamme 16. paras tuloksellaan 16.26 . Ikäisissään eli 1985 syntyneissä hän on kolmas. Kiekkoakin mies on nakannut 45,18. Muistelen, ettei Kallen eno Pauli Kolehmainen, joka on myös iso ja riski, yltänyt noihin lukemiin, joten Kallella on nyt kylän ennätykset näissä kenttälajeissa.


Keihäässä Kalle ei sen sijaan taida pärjätä enolleen, joka viskeli reilusti yli 50 metrin. Tosin muistelen, että kylän ennätys olisi Onni Koivistoisen ( Koivistolan Onnin ) noin 62 metrinen. Kovakätisiä ihmisiä kylällä on ollut muitakin, sillä Korhosen Ulla samalta Putinan mäeltä kuin Kallekin, pitää edelleen hallussaan alle 14-vuotiaiden tyttöjen Suomen ja ehkäpä maailmankin ennätystä 51.90 noin 25 vuoden takaa. Kymmenkunta vuotta aiemmin Esko Kainulainen heitti saman ikäluokan poikien keihästä yli 60 metriä ja voitti sen kesän ikäkausitilastoissa seuraavaa monta metriä.


Erikoisuutena mainittakoon, että Ulla Korhonen on juossut maratonin 3.09,36, joka on keihäänheittäjälle kova tulos. Tosin luulen, että nuorena syöpään kuollut siskoni Aila Koivistoinen olisi ilmeisesti juossut maratonin kovempaa. Aila voitti maastojuoksun 18-vuotiaiden tyttöjen Suomen mestaruuden vuonna -70 ja samoihin aikoihin voitto tuli myös Salpausselän hiihtokisojen tyttöjen sarjassa. Hänen 1500 m:n aikansa 4.40,6 ja 3000 m:n 10.03,4 olivat silloin maamme tilastoissa korkealla. Aila voitti SM-kisoissa ratajuoksuissa muistaakseni pari hopeaa ja ehkä paras saavutus oli maastojuoksun MM-kisojen sija 50 vuonna -73. Naisten MM-joukkuekilpailussa hän voitti Suomen riveissä hopeaa, joka nykyään olisi kova juttu.


Aila ei juurikaan treenannut ainakaan nykyisen mittapuun mukaan. Hän oli ilmeisesti perinyt kestävyysominaisuutensa Könösten suvun puolelta. Halolanmäen kylältä kotoisin oleva äitini serkku Salamo Könönen juoksi vuonna -49 maratonin epävirallisen maailmanennätyksen 2.28,39. Salamo ei paljoa saavutuksillaan kehunut, mutta joskus hän kuitenkin mietteliäänä totesi, että “jos miut olisi valittu Lontoon olympialaisten maratonille, niin sen mie kyllä olisin voittanut”. Salamo oli juoksijan lahjoillaan edennyt savolaisesta renkipojasta kotkalaiseksi satamapoliisiksi ja se kuului jo murteestakin.