Blogi

Karhumäen kentän muistopaalu

Kirjoittanut Aulis Koivistoinen 15.07.2021 15:37

Blogi >>

Muistanpa vielä, miten olin 38 vuotta sitten Helsingin yleisurheilun mömmönkisoissa seuraamassa miesten keihään karsintaa. Ihmettelin, miten vahvoja olivat silloiset itsäsaksalaiset heittäjät. Kun he olivat heittovuorossa, kuului, miten keihäs oikein suhisi lentäessään. Se ei siis lentänyt hyvässä asennossa, mutta ns. tautia oli heitossa takana. Syitä asiantilaan saattoi vain ihmetellä.

 

Kun nyt olen tänä kesänä katsellut eräiden saksalaisten keihäshirmujen suorituksia, olenollut kuulevani tutun suhinan. Syitä voi vain ihmetellä. Ainakaan suomalaisten keihäät eivät suhisseet vuoden 1983 mömmönkisoissa eivätkä suhise nykyäänkään. Mieleeni muuten jäi, miten suomalaisyleisö stadionilla r----teli Neuvostoliittoa edustanutta latvialaista Danis Kulaa ja virolaista heimoveljeämme Heino Puustetta, joka asia saattoi heitä loukata monestakin syystä. Suomalaisten esitykset olivat karsinnassa hyvin ponnettomia ja 80 metrin haamuraja jäi rikkomatta.

 

Katselin eilen Joensuun kisojen keihään heittoa ja jotenkin ponnettomia olivat suomalaisten esitykset eivätkä keihäät suhisseet eivätkä lentäneet 80 metriä. Epäilen, ettei yksikään suomalainen selviä Tokiossa loppukilpailuun, koska Topias Lainetta ei voitu kilpailuun valita. Mielelläni olen tässäkin asiassa väärässä.

 

Eilen kuuntelin netistä Tapio Rautavaaran kappaletta Olkoon näin, mutta katsoin myös hänen haastattelunsa, jossa mies kertoi, miten heitti Karhumäen kentällä 1943 koivukeppiä 80,92 eli pari metriä silloista maailmanennätystä pitemmälle. Koivukepin lento-ominaisuudet olivat huonommat kuin nykyisen keihään, joten asemasotavaiheen kunnossa ollut Rautavaara olisi ollut eilisessä Joensuun kisassa vahvoilla.

 

Rautavaara kertoi, että valmentaja Kajan junttasi paalun haamukaaren putoamispaikalle ja epäili, että paalu saattaa olla vieläkin paikallaan. Jos itäraja vielä kerran aukeaa, niin aion välittömästi käydä tarkastamassa Karhumäen kentän tilanteen ja ainakin hiljentyä hetkeksi muistopaalun oletetulla sijaintipaikalla. Saatanpa laskea kukkalaitteenkin. Samalla reissulla käyn hiljentymässä myös Karjalan ensimmäisen olympiavoittaja Feodor Terentjefin, eli suomeksi Heikki Terosen, patsaalla Petroskoissa. Hänenkin elämänsä oli traaginen ja karjalaisten mukaan miehen kohtasi huono surma, kun häntä ei huolittu Innsbruckin olympialaisiin.

 

Rautavaaran jutun voi kuunnella tästä:

 

https://www.youtube.com/watch?v=fHxgJYtvvAM

 


Takaisin

Kommentit

Ei löytynyt

Kommentoi