Aulis Koivistoinen -Blog - Blogi

Blogi

Komuutti

Kirjoittanut Aulis Koivistoinen 04.08.2018 18:40

Blogi >>

Edelleenkin ihmettelen yleistä tumpeluuttani, jossa asiassa olen saavuttanut jo täydellisyyden, koska sekä äidin että isän sukuni ovat kunnostautuneet käsillä tekemisen taidossa. Äidin puolen vaarinveli Otto Könönen oli tekninen lahjakkuus, joka mm. jo sota-aikaan kokeili tuulen valjastamista sähkön tuotantoon sillä seurauksella, että eräänä synkkänä ja myrskyisenä yönä pimennysmääräyksistä huolimatta Rieponlahden kylällä koettiin suuri valkeus. Autoistakin liikemiehenäkin kunnostautunut Otto oli kiinnostunut ja kylähistoriikin mukaan hän hankki kylän ensimmäisen auton jo kieltolakiaikaan.

 

Isänpuolen mummoni Hilda taas on edelleenkin hallitseva Kärkkäälän kehruumestari, koska vuoden 1936 jälkeen, jolloin mummoni kian voitti, ei kylän kehruumestaruudesta ole kamppailtu. Mummoni veli Kalle Närhi oli vallan kurssit käynyt käsityönopettaja, joka yritti 30 vuoden ajan opettaa kylän pojille erilaista käsillä tekemisen taitoa.

 

Kuvan komuutin Kalle Närhi teki käsityökurssien lopputyönä enkä lakkaa ihmettelemästä sen taidolla ja huolella tehtyjä lohenpyrstö- yms. liitoksia. Komuutti on tehty ilman nykyajan teknisiä apuvälineitä ihan käsivaralla. Mielestäni sahan, taltan, höylän ja puukon käsitteleminen on kuin viulunsoittoa ja vaatii vuosien harjaannuksen. Itse en osaa edes lyijykynää kunnolla teroittaa; en nyt kehtaa edes sanoa, minkä päätä puukolla teroittamani lyijykynän pään isäni väitti muistuttavan.

 

Kuvan komuutti viettänee lähivuosina satavuotisjuhlaansa, sillä laskujeni mukaan Kalle Närhi kävi käsityönopettajakurssin 1920-luvun puolivälissä. Kallen poika Eelis, 82 v, kertoi leikkineensä pikkupoikana piilosta kuvan komuutissa, joka ymmärtääkseni on ollut aikoinaan jonkinlainen pesukomuutti. 


Takaisin

Kommentit

Ei löytynyt

Kommentoi