Blogi

Pystyset

Kirjoittanut Aulis Koivistoinen 10.12.2017 18:09

Blogi >>

Tuo eilen mainittu heinolalainen rakennusmestari Veikko Pystynen julkaisi kymmenisen vuotta sitten omat sotamuistelmansa nimellä Ylitin Rajajoen kello 9.18 ja sen jälkeen tutkijat ovat kiinnostuneet tästä hyvin rehellisen oloisesta kirjasta. Sari Näre lainaa viime vuonna ilmestyneessä kohua herättäneessä teoksessaan Sota ja seksi paljon Pystys-Veikon muistelmia ja saman tekee Petri Pietiläinen juuri ilmestyneessä kirjassaan Yksi rykmentti, sata tarinaa. 

 

Veikko Pystynen oli lahjakasta sukua. Veikon pikkuveli Erkki Pystynen luki itsensä professoriksi ja hän toimi myös pitkään eduskunnan puhemiehenä ja olipa hän myös ehdokkaana presidenttiehdokkaaksi. Suomessa oli ainakin ennen säätykiertoa. Heinolalaisen tavallisen työmiehen pojasta saattoi tulla kokoomuslainen eduskunnan puhemies.

 

Pojanpojasta, eduskunnan puhemiehen pojasta ja siis Veikon veljenpojasta Jouni Pystysestä tuli kenraali ja ilmavoimien komentaja. Luultavasti ilmavoimien komentajan tulee olla tarkka ja säntillinen mies. Hänen serkkunsa eli Veikon toinen veljenpoika Harri Pystynen ei välttämättä ollut yhtä säntillinen.

 

Harri Pystynen oli ns. vaihtoehtopiireissä erittäin tunnettu taiteilija. Hän aloitti muusikkona soittaen mm. kaupunginorkesterissa huilua. Sitten hän hylkäsi musiikin ja ryhtyi sarjakuvapiirtäjäksi. Arvostettu alan taiteilija hänestä tulikin. Hupaisaa, että ilmavoimien komentaja ja boheemianarkisti sarjakuvataiteilija ovat serkuksia.

 

Lahjakkaiden taiteilijoiden tapaan Harri Pystynen kuoli nuorena eli 36-vuotiaana vuonna 1990. Hänen viimeinen sarjakuvakirjansa on osuvasti nimeltään Pystynen. Myös Harrin leski on saavuttanut julkisuutta kirjallisuuspiireissä.

 

Veikko Pystysen kirjassa on hänen piirustuksiaan nuoruusvuosilta ja niistä ilmenee, että kyllä hänelläkin oli lahjoja alalle. Vanhoilla päivillään hän hahmotteli oman luonnoksensa Heinolaan suunnitellusta A. F.  Airon muistomerkistä. Siinä vaiheessa ns. oikeat taiteilijat terhistäytyivät ja niinpä puistossa onkin ns. oikean taiteilijan eikä rakennusmestari Pystysen työ.

 

Tosin muistomerkki hyväksyttiin vasta laajan ja Heinolalle tyypillisen kansalaiskeskustelun jälkeen. Yhtenä painavana argumenttina käydyssä keskustelussa oli,  että Airon kaltaisen suurmiehen patsaan tulee olla kolmiulotteinen. Tähän vaateeseen reagoi nopeasti kaupungin oma kuvanveistäjä Vesa Väänänen, joka valmisti erilaisesta kierrätysmateriaalista vaihtoehtopatsaan, eräänlaisen kamelihahmotelman, nimeltään A. F. Kairo. Sen keskeisenä elementtinä on viskitynnyri, jonka taiteilija itse korosti symboloivan Airon patsaasta käytyä kansalaiskeskustelua. Se ei ole vain kolmiulotteinen, vaan peräti neliulotteinen, neljäntenä ulottuvuutena on onttous.


Takaisin

Kommentit

Kirjoittanut ak 10.12.2017 18:08
Katsopas vaan, kenraali on muuttanut Vesannolle. Enpä tiennytkään.
Kirjoittanut Kaisu 10.12.2017 11:45
Tämä mainitsemasi Jouni Pystynen on varmaan se Jouni joka asuu
Vesannon Tiilänkylällä. Pitää mainioita puheita juhlissa. Vaimo
Brita osallistuu myös kylän toimintoihin.8612

Kommentoi