Blogi

Susi ei ole lammas

Kirjoittanut Aulis Koivistoinen 03.11.2019 19:59

Blogi >>

Jouni Tkkasen kirja Lauma - 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa paljastaa, ettei susi ole lammas vaan peto. Susi ei ole Suomessa tappanut ihmista vajaaseen 140 vuoteen, mutta vuosina 1880-81 hukat söivät Turun seudulla peräti 22 lasta. Silloin maamme hirvet oli hävitetty hävitetty lähes sukupuuttoon ja nälkiintyneet sudet oppivat syömään ihmisiä. 1880-luvun alku oli poikkeuksellinen, koska sitä ennen kirkonkirjojen mukaan hukka oli perinyt kahden sadan vuoden aikana vajaat 200 ihmistä eli keskimäärin yhden vuodessa.

 

Turun seudulla oli pahana susivuotena  hätätila, koska paikkakunnan miehet eivät osanneet pyytää susia. Niinpä  avuksi hälytettiin Tuupovaaralta ammattimetsästäjä Ignoi Vornanen kahden aikamiespoikansa kanssa. Ja heti alkoi tapahtumaan. Jostain syystä suomalaisten luonnontuntemus oli tuohon aikaan heikkoa ja 200 markan tapporaha luvattiin suden, susi-ilveksen, mikä sellainen sitten onkaan tai ilveksen kaatajalle ja ovelat karjalaismiehet pistivät rahoiksi.

 

Heidän taktiikkansa oli yksinkertainen. Kun pedon jäljet löydettiin, lähti yksi mies ilman asetta hiihtämään eläimen perässä, toinen mies seurasi pyssy mukanaan ja kolmannen vaativana tehtävänä oli poimia edellään menevien jättämät vaatteet talteen. Nimittäin varsinkin etumaiselle hiihtäjälle tuli nopeasti kuuma ja hän vähensi vaatteitaan ladun varteen ja hiihti yleensä loppumatkan alusvaatteisillaan. Kun peto väsyi, kärkimies pystyi sen surmaamaan joko suksisauvallaan tai sitten hän odotti alusvaatteissa värjötellen pyssyä paikalle.

 

Tuupovaaralainen ammattimetsästäjäpartio tappoi kahdessa kuukaudessa 22 ilvestä, mutta ei yhtään sutta susi-ilveksistä puhumattakaan. Karjalaismiehet hankkivat hetkessä 20 vuoden normaaliansiot. Susista he eivät välittäneet, vaan ottivat herroilta rahat helpommalla tavalla. Sudetkin sitten saatiin hengiltä erilaisilla menetelmillä, varsinkin myrkyillä, mutta siinä hommassa tarvittiin lopulta sotaväen ja venäläisten ammattimetsästäjienkin apua.


Takaisin

Kommentit

Kirjoittanut ak 04.11.2019 20:24
Muuten ihmettelen sitä, ettei nykyaikana ole saatavilla lylyjä ja kalhuja. Monelta pito ja luisto-ongelmalta vältyttäisiin sillä ratkaisulla. Ja luulenpa, että muinaisten esi-isien yksisauvatyylillä päästäisiin kovempaa kuin kahdella lyhyellä sauvalla. Gunde Svan pelästytti joskus jossain suurkisoissa, kun harjoitteli siellä yhden pitkän rottinkiseipään avulla hiihtämistä - hirveää vauhtia oli kuulema pitänyt. Nykysäännöt kieltävät yhdellä pitkällä sauvalla hiihtämisen.
Kirjoittanut Larry Holmes 03.11.2019 21:33
Susi-Kalle Koillismaalta hiihti aikoinaan suden väsyksiin, mistä nimikin tulee.(menestyi myös maastohiihtäjänä)Susi väsyy pehmeässä hangessa jos mies perässä tulee kantavilla suksilla. Hirvenhiihtäjät käyttivät samaa taktiikkaa aikoinaan, kun jalassa olivat lyly ja kalhu. Mikäli kalhua ei oltu pohjattu karvalla sitä kutsuttiin sivakaksi. Näistä tapahtumista on meidän esi-isät piirtänee ohjeita esim. Suomussalmen Hossaan.
Kirjoittanut Hannu M 03.11.2019 21:06
Karhu Albi Savukoskelta laittoi jäälle pylvään pystyyn, sudet niinkuin koiratkin eivät voi vastustaa aukealla olevaa tolppaa vaan käyvät meikkaamassa sen. Albi kyttäsi rantasaunassa, mistä ampui suden.

Kommentoi