Blogi

Toistasataakiloinen hiihtäjäsankari

Kirjoittanut Aulis Koivistoinen 07.11.2019 19:01

Blogi >>

Maailmankaikkeuden historiasta löytyy yksi hiihtäjä, joka on satakiloisena voittanut mitalin olympialaisissa mitalin, mikäli on yhtään uskominen Hellevi Poudan kirjaa Mieto ja miksi ei olisi uskominen. Juha Mieto lykki Lake Placidin kisojen 50 kilometrin kilpailussa heinäsirkkamaisen kevyen Nikolai Zimljatovin peesissä hopealle. Maaliintulon jälkeen mies kävi saunassa ja meni sitten vaakalle, joka kertoi hiihtäjän elopainoksi tasan 100 kilogrammaa. Niinpä on perusteltu syy uskoa, että starttipaikalla Mieto painoi pitkästi toista sataa kiloa. Luultavasti kilpailun voittaja Zimljatov painoi 40 kiloa vähemmän, vaikka hänkään ei ollut mikään pieni mies.

 

 

Parhaassa kunnossa Miedon lepopulssi oli 28 ja muutkin fysiologiset testitulokset sellaiset, että ne nähnyt lääkäri väitti, ettei tuollaista ihmistä olekaan. Mutta Mietaallapa olikin valmennuksellinen salaisuus, jota voisi hyödyntää tämänkin päivän valmennuksessa eli hän oli ja on edelleen innokas mämmin syöjä. Maamme hiihtäjien pitäisi kiireesti unohtaa kaurapuurot ja mustikkasopat, joita he perinteisesti käyttävät ja vaihtaa ne mämmiin.

 

 

Ilahduttava asia Poudan Mieto-kirjassa on se, ettei siinä mainita yhtään D-alkuista sanaa eikä selityksenä ole pelkästään se, että D-kirjainta ei Etelä-Pohjanmaalla tunneta. Niinpä kerrassaan riemastuttavaa on, että vielä 70-80-luvuilla oli maailmassa huippuhiihtäjä, joka pärjäsi pelkän hurmooksen ja mämmin voimaalla. Luulisi, että Mietaata harmittaa, että joutui kilpailemaan esimerkiksi Eero Mäntyrannan, Pertti Teurajärven, Arto Koiviston ja Harri Kirvesniemen kanssa epäreilulla tavalla. Edellä mainitut miehethän hallitsivat d-kirjaimella alkavat menetelmät.

 

 

Yksi väärä tietokin Poudan kirjasta löytyy. Hän kirjoittaa, että Lahden vuoden -78 mömmönkisojen viestissä Matti Pitkäsen jätti loppukirissä Thomas Wassberg, mutta ei se ollut Vassu, vaan toinen Thomas, eli Magnusson. Poudan ansioksi on kuitenkin luettava se, että hän oikaisi yhden virheellisen uskomukseni.

 

 

Nimittäin olisin voinut vannoa kaksi sormea vaikka missä, ettei Falunin mömmönkisoissa -74 enää voitettu puusuksilla. Mutta kyllä Magne Myrmo voitti miesten 15 kilometriä puusivakoilla sekunnilla ennen lasikuitumiehiä. Siihen aikaan suomalaisilla oli kolme kovaa vastustajaa kansainvälisillä laduilla, eli Myrmo, Formo ja hermo.


Takaisin

Kommentit

Kirjoittanut Yläsavolainen 08.11.2019 19:24
Suutarinen juoksi maratonin jo lähes veteraanina 70-luvun lopussa 2.40:n pintaan. Harri Kirvesniemellä 5000 metriä taittui alle 14 minuutin, joten edellä mainitut ja norjalaisen Johaugin 10 000 metrin aika todistaa sen, että hiihtäjätkin ovat halutessaan kovia juoksijoita.
Kirjoittanut ak 08.11.2019 19:14
Suutarinen oli muuten Uukuniemen piskuisen pitäjän kasvatteja, kuten myös olivat Juha Tiainen, Arto Härkösen isä ja Tiia Kuikka. Suutarinen ei ole ihan Miedon mitoissa. Pituutta oli vain 164 senttiä, vaikka siihen aikaan ammuttiin vielä isolla pyssyllä. Itse kirjoitan tätä uukuniemen Urheilijoiden verryttelypuvussa.
Kirjoittanut Larry Holmes 07.11.2019 23:06
Tätä olen monesti miettinyt. Juhani Suutarinen. Oma idolini, suomalainen ampumahiihdon maailmanmestari ja olympiamitalisti. Suutarinen voitti olympia- ja MM-tasolla kaikkiaan kuusi mitalia.
Kirjoittanut Yläsavolainen 07.11.2019 20:23
HCM:n hyvistä vuositilastoista löytyy vuonna 1985 Juha Miedolle aika 2.47,09. IS:n jutussa Mieto kertoo seisoneensa Lahdessa 3 päivää messuilla ja tulleensa sieltä suoraan juoksemaan maratonin. Paremmalla valmistautumiselka olisi mennyt Mietaan mukaan alle 2.30. Ja lehtijutun mukaan Mietaa painoi 110 kg.
Kirjoittanut Larry Holmes 07.11.2019 19:14
Satakiloista riittää juttu. Sellainenkin huhu liikkuu urheilupiireissä, että Juha Mieto hurjasteli vuonna 1987 HCM:llä ajan 2.47.18. yli satakiloisena. Kuka näitä tarkistaa, hyvä että puhutaan urheilusta.

Kommentoi