Ultimate Blogging Championship

Männä viikolla oli Hesarissa niin hyvä juttu Svetlana Aleksijevitsin kirjasta Viimeiset todistajat, että matkustimme rouvan kanssa Kuopion Rosebudiin ostamaan tuon teoksen. Lehtikolumnin mukaan kirja näyttää sen nykyäänkin ajankohtaisen asian, että lapset kohtasivat sodassa kaikki mahdolliset kauhut. Kolumnissaan Antti Majander vertaa Aleksijetsin teoasta Elem Klimovin elokuvaan Tule ja katso ja hän kertoo, ettei vieläkään saa silmistään…

Suonenjokelaiset karjalaisevakkojen jälkeläiset ovat kovia urheilemaan. Laskin tuossa, että Suonenjoella kasvaneet muistaakseni salmilaista sukua olevat Röppäsen ampumahiihtoa ja ammuntaa harrastaneet veljekset Mauri ja Pekka ovat voittaneet yhteensä 17 olympia- tai mm-kisamitalia aikuisten sarjoissa, ja olin jopa hetken aikaa sitä mieltä, että Röppäset ovat maamme paras urheilijasuku, mutta tarkistuslaskenta paljasti, että olen taas kerran ollut väärässä.…

Eilen muualla maassamme tiettävästi liputettiin evakkojen kunniaksi, mutta meillä Suonenjoella ei liputettu syistä, joita voi vain arvailla. Itse arvailen, että kaupungin resurssit eivät asiaan riittäneet. Syytä evakkoliputukseen olisi kyllä ollut, koska muistelen lukeneeni, että syksyllä 1944 Suonenjoella asui noin 10.000 alkuasukasta ja noin 5000 etupäässä Impilahdelta, Salmista ja Suojärveltä tullutta evakkoa. Myöhemmin kuitenkin osa karjalaisista…

Nyt evakkojen liputuspäivään sopivasti minulle on selvinnyt, miksi eräässä SA-kuvassa uukuniemeläinen evakkopoika ja hänen evakkolehmänsä seisovat syyskuussa 1944 Suonenjoen asemalla. Uukuniemen puskaradiossa on nimittäin luettavissa Uukuniemen Seudun Sanomien juttu lehmien evakkomatkasta Latvasyrjästä Laihialle 6.9-20.9.1944.  https://uukuniemi.info/?p=884&fbclid=IwY2xjawRSzXBleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEeiBg-QBhjtagTARxX-AaKp_tHiGBWX0NTO6wILXwWZxnS1hwk9DoVDWEjWVc_aem_gy4IIut3nOQIM4e3yl10pw Onneksi koko 500 kilometriä ei tarvinnut kulkea lihasvoimalla, sillä lihasvoimalla kuljettiin karkean arvioni mukaan vain noin 150 kilometriä, joka sekin olisi…

Kuopio lienee maamme johtavin muistolaattakaupunki, mutta mielestäni vielä yksi pronssinen muistolaatta olisi saatava Minna Canthin kadulle paikalle, jolla mäkihyppääjä Hemmo Silvennoinen veti turpaan kaimaansa kohutoimittaja Hemmo Silvennoista pian Cortinan olympialaisten jälkeen. Väkivaltatapauksen taustalla oli se, että Sivennoinen lähetteli kisoista raportteja kuopiolaiseen Savo-lehteen ja toimittaja korjaili kaimansa tekstejä värikkäämpään suuntaan dramaattisin seurauksin. Lasse Erolan kirjasta Olympialaisten…

Tänään yömyöhällä TV 5:llä nähtävä neljän tähden elokuva Full Metal Jacket liittyy tavallaan Suomen hiihtourheilun, vaikka tyhmempi ei sitä heti huomaa. Tässä sotaelokuvassahan USA:n merijalkaväen alokkaat pahoinpitelevät porukalla pahanpäiväisesti erään ongelmia aiheuttaneen aseveljensä käyttäen tilapäisaseena, eli astalona, pyyhkeeseen käärittyä saippuanpalaa.  Pyyhkeeseen kääritty saippuanpala on vaarallinen ase. Pyyhe vaimentaa iskua niin, ettei iho välttämättä rikkoudu tai…

Olenpa edelleenkin jatkanut laserteknisiä tutkimuksiani. Tutkimuksissani on ilmennyt, että teoriassa sähköä voi lasersäteen avulla siirtää myös ilman lasikuitusäiettä, mutta se tekniikka toimii ainoastaan avaruudessa. Ilmakehässä vesihöyry, pöly ja lasersäteen kuumentaman ilman väreily syövät kovasti säteen energiaa ja niinpä esimerkiksi Israelin kehittämä laserilla tapahtuva dronien torjunta onnistuu vain muutamaan kilometriin asti ja vaatii paljon sähköä. Toivottavasti…

Muistanpa edellisestä elämästäni, miten paljon haja-asutusalueiden kesämökkiläisiä ärsytti sähkönsiirtomaksut, jotka saattoivat olla paljon enemmän kuin itse sähkölasku. Itse en tosin pitänyt vääryyttä huutavana, koska sähkölinjojen rakentaminen on kallista ja niitä on korjattava ja ylläpidettävä, vaikka kesämökkiläinen ei juuri sillä hetkellä sähkö tarvitsisikaan. Mutta Ukrainan sota näyttää tuovan ratkaisun haja-asutusalueiden kesämökkiläisten sähkönsiirto-ongelmaan. Nimittäin droneja kehitettäessä on…

Panssarilaivojen hankinta 1930-luvun alussa oli köyhältä Suomelta suuri ja monien mielestä järjetön hankinta. Nykyrahassa ne maksoivat 50 miljoonaa euroa/kpl eli yhteensä 100 miljoonaa, joka oli 2,5 % valtion vuosimenoista. Nykyään 2,5,% valtion vuosibudjetista olisi reilut 2 miljardia. Monien mielestä samalla rahalla olisi saanut paljon hyödyllisempiäkin sotatyökaluja. Kysyin asiaa kaveriltani tekoälyltä, joka kertoi, että esimerkiksi samalla hinnalla…

Mietinpä tavallaan hyvin ajankohtaista asiaa eli sitä, miten huonosti käy, kun kallis iso laiva ajaa halpaan ja yksinkertaiseen miinaan. Luin juuri Ville Jalovaaran kirjan Ilmarinen 1941 – Operaatio Nodwind ja Suomi, jossa kerrotaan panssarilaiva Ilmarisen tuhoutumisesta 13.9.1941. Suomen laivasto oli silloin osallistumassa saksalaisten hämäysoperaatioon, jolla oli tarkoitus uskotella, että saksalaiset olivat nousemassa maihin Viron Hiidenmaalle…